Julkisten rakennusten nimet

Toimiva julkisen rakennuksen nimi ohjaa rakennuksen käyttäjät oikeaan paikkaan. Se kertoo, missä rakennus sijaitsee ja mikä on sen käyttötarkoitus: Seinäjoen jäähalli, Rovaniemen rautatieasema, Veikkolan koulu, Tolkkisten monitoimitalo ‒ Tolkis allaktivitetshus.

Samalla nimellä voidaan usein viitata joko julkishallinnon palveluun tai siihen konkreettiseen rakennukseen, jossa palvelu on saatavilla. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaaloiden, terveyskeskusten, oppilaitosten ja kirjastojen nimet. Asiayhteys vaikuttaa siihen, mihin nimellä viitataan. Esimerkiksi lause Pieksämäen lukiossa on sata opiskelupaikkaa viittaa oppilaitokseen palveluna, kun taas lauseessa Pieksämäen lukiossa tehtiin mittava remontti puhutaan rakennuksesta.

On myös nimiä, jotka viittaavat selvästi nimenomaan rakennukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi rautatieasemien, urheiluhallien ja kirkkojen nimet.

Rakennukset, joissa on useita erilaisia palveluja

Julkishallinnon palveluja saatetaan keskittää yhteen rakennukseen. Jos rakennuksessa on useita erilaisia palveluita, voi herätä toive tai ajatus rakennuksen nimeämisestä. Ennen kuin rakennukselle aletaan keksiä nimeä, kannattaa kuitenkin pohtia, kuinka tarpeellinen se on asiakkaille ja työntekijöille.

Yleensä asiakasviestinnässä riittää, että rakennuksessa sijaitsevilla virastoilla tai palveluilla on nimi ja rakennuksella lisäksi käyntiosoite. Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskus, Opetushallitus, Suomen Akatemia ja Taiteen edistämiskeskus sijaitsevat Helsingissä samassa rakennuksessa osoitteessa Hakaniemenranta 6.

Koulukeskus, kulttuurikeskus ja virastotalo sopivia jälkiosia

Jos samassa rakennuksessa tai pihapiirissä on useita oppilaitoksia, kuten peruskoulu ja lukio, sopii nimen jälkiosaksi hyvin koulukeskus – skolcentrum, kuten nimessä Mansikkalan koulukeskus. Sanaa kampus (campus) kannattaa sen sijaan käyttää vain korkeakoulualueista. Jos rakennuksessa on kulttuuripalveluja, kuten kirjasto, konserttisali ja nuorisotila, voidaan rakennusta kutsua joko kulttuurikeskukseksi tai kulttuuritaloksi (kulturcentrum, kulturhus).

Sana virastotalo (ämbetshus) sopii kuvaamaan rakennusta, jossa toimii erilaisia julkishallinnon yksiköitä, kuten vaikkapa ympäristö- ja opetustoimen yksiköitä. Virastotalo toimii usein myös silloin, kun suurin osa rakennuksesta on julkisten palvelujen käytössä. Merkitykseltään laajempi on sana toimistotalo. Sitä voi käyttää esimerkiksi silloin, jos rakennuksessa on myös kaupallisia palveluja ja virastotalo-sanan koetaan rajaavan yksityiset palvelut nimen ulkopuolelle.

Monitoimitalo ja monitoimikeskus kattavat erityyppisiä palveluja

Joskus samassa rakennuksessa voi olla esimerkiksi koulu, kirjasto ja muita kulttuuripalveluja sekä lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lisäksi osa tiloista voi olla yksityisten toimijoiden käytössä. Jos rakennuksella on tällä tavoin monta hyvin erilaista käyttäjää, voi olla vaikea löytää nimeä, joka kuvaisi toimintaa tarpeeksi kattavasti eikä olisi liian pitkä.

Jos rakennukselle ei ole mahdollista löytää nimeä, joka kuvaa riittävän kattavasti saatavilla olevia palveluja, voi jälkiosana käyttää sanaa monitoimitalo (allaktivitetshus), kuten nimessä Runosmäen monitoimitalo (Runosbackens allaktivitetshus). Myös pelkkää sanaa talo (hus) käytetään etenkin silloin, kun rakennukseen on koottu kulttuurialan toimijoita. Se on lyhyytensä vuoksi näppärä jälkiosa, mutta sen pohjalta ei voi päätellä, toimiiko talossa jokin yksittäinen palvelu vai useita erilaisia. Jälkiosa monitoimikeskus on sopiva erityisesti silloin, jos kokonaisuuteen kuuluu useampia rakennuksia.

Nimen alkuosana toimii parhaiten paikannimi

Julkisten rakennusten nimissä kannattaa käyttää paikannimeä, joka kertoo, missä rakennus sijaitsee: Jääkärinkankaan monitoimitalo, Malmin virastotalo, Kiuruveden kulttuuritalo. Sijainnin kertovaa paikannimeä on luontevaa taivuttaa genetiivissä.

On myös joitakin suomenkielisiä nimiä, joiden alussa oleva paikannimi on perusmuodossa ja nimen jälkiosana on sana talo. Tällöin rakennuksen nimi kirjoitetaan nykyisten oikeinkirjoitusohjeiden mukaan yhteen yhdysmerkin avulla: Tampere-talo, Maunula-talo. Aiemmin syntyneet nimet ovat kuitenkin voineet vakiintua ilman yhdysmerkkiä, kuten Karjalatalo ja Malmitalo. Myöskään ruotsinkielisissä nimissä yhdysmerkkiä ei käytetä.

Joskus rakennukselle on voitu antaa nimi hyödyntämällä sijaintipaikan nimen osaa tai nimien teemaa:

• Vuotalo ‒ Nordhuset (← Vuosaari ‒ Nordsjö)
• Kanneltalo ‒ Gamlasgården (← Kannelmäki ‒ Gamlas)
• Annantalo ‒ Annegården (← Annankatu ‒ Annegatan).

Näin muodostetut nimet ovat usein lyhyitä ja helppokäyttöisiä, mutta nimeämistapaa kannattaa kuitenkin käyttää harkiten, jotta nimi paikantaisi kohteensa riittävällä tavalla.

Myös sellaiset nimet kuin Kulttuuritalo Valve ja Virastotalo Koskelo ovat mahdollisia, mutta ne välittävät vähemmän tietoa kuin paikannimen sisältävät nimet. Nimen taivutuskin voi herättää kysymyksiä (Valven vai Valveen? Valveessa vai Valveella?). Nimen perusteella kuulija ei voi päätellä, että Kulttuuritalo Valve on Oulussa ja Virastotalo Koskelo Jämsässä.

Julkishallinnon käytössä olevalle rakennukselle ei ole hyvä antaa sellaista nimeä, josta ei pysty päättelemään, että se viittaa rakennukseen. Tällaisia julkisten rakennusten nimiä olisivat esimerkiksi pelkät Valve ja Koskelo ilman rakennukseen viittavia sanoja. Ne eivät kerro kohteestaan ja muistuttavat usein kauppakeskusten nimiä.