Moniosaisten paikannimien osat kirjoitetaan toisistaan erilleen silloin, kun
1. alkuosana on genetiivimuotoinen eli -n-loppuinen sanaliiton sisältävä erisnimi
Aleksis Kiven tie
I. K. Inhan polkuIson Vihtajärven niemi
2. alkuosana on yhdysmerkin sisältävä erisnimi
Ukko-Pekan katu
Etelä-Kiinan meri
3. jälkiosana on yhdyssana
Kalevan puistotie
Siinain niemimaa
4. jälkiosana oleva yhdyssana on erisnimi (Munkkiniemi) ja alkuosa on taipuva adjektiivi tai erisnimen genetiivimuoto
Vanha Munkkiniemi : Vanhassa Munkkiniemessä
Ahtialan Selkätie
5. kyseessä on ihmisen rakentama kohde eli artefakti (kuten kanava, pato, tunneli) ja sijaintia ilmaiseva alkuosa on genetiivimuodossa
Saimaan kanava
Assuanin pato
6. alkuosa on erisnimen genetiivimuoto taikka adjektiivi ja jälkiosa on suomalaisissa paikannimissä harvinainen maantieteellinen termi (tähän ryhmään kuuluvat lähinnä ulkomaiden paikkojen suomalaistetut nimet eli eksonyymit)
Eyrejärven allas
Kaninin tundra
Mariaanien hautaIso matalikko
7. kyseessä on kahden nimen yhdistelmä, jossa ensimmäinen nimi on genetiivimuodossa
Villähteen Kukkanen
Aunuksen Karjala
Päiväntasaajan Guinea
1. Kun nimen alkuosana on sanaliiton sisältävä genetiivimuotoinen eli -n-loppuinen erisnimi (Aleksis Kiven, Ison Vihtajärven), kirjoitetaan paikanlajia ilmaiseva jälkiosa (kuten katu, niemi) pienellä alkukirjaimella ja erilleen alkuosasta:
Aleksis Kiven katu
Hilda Flodinin aukio
Hannes Kolehmaisen lenkkiBelle Islen salmi
Ison Vihtajärven niemi
Pienen Jänkäsalon tie
Alkuosa voi sisältää etunimien lisäksi tai sijasta etunimien alkukirjaimia. Silloinkin osat kirjoitetaan erilleen toisistaan:
I. K. Inhan polku
Eero J. Virtasen kuja
J. P. Kochin vuono
Huom. Jos alkuosa on nominatiivi- eli perusmuotoinen sanaliitto (kuten Saint Lawrence), se liitetään paikanlajia ilmaisevaan jälkiosaan yhdysmerkillä, mutta ennen yhdysmerkkiä tulee välilyönti:
Saint Lawrence -joki
Ks. ohjetta
Paikannimet: yhdysmerkilliset (Ala-Mustalampi) kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
2. Kun nimen alkuosa on yhdysmerkillinen erisnimi (Ukko-Pekka, Länsi-Siperia), kirjoitetaan paikanlajia ilmaiseva jälkiosa pienellä alkukirjaimella ja erilleen alkuosasta:
Ukko-Pekan katu
Meri-Rastilan tie
Ylä-Malmin toriLänsi-Siperian alanko
Keski-Tyynenmeren vuoret
3. Kun paikanlajia ilmaiseva jälkiosa on yhdyssana (valtameri, moottoritie), se kirjoitetaan erilleen alkuosasta; tässäkin on pieni alkukirjain:
Atlantin valtameri
Gobin autiomaa
Kahovkan tekojärviHämeenlinnan moottoritie
Kalevan puistotie
Vrt. nimessä
Hämeenlinnantie on jälkiosa yksiosainen (tie), siksi nimi kirjoitetaan kokonaan yhteen, ks. ohjetta
Paikannimet: yhteen kirjoitettavat (Mustalampi) kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
4. Kun nimen jälkiosan yhdyssana on erisnimi (Koiralampi, Munkkiniemi) ja alkuosana on taipuva adjektiivi (pieni, vanha) tai erisnimen genetiivimuoto (Ahtialan, Kierikkalan), osat kirjoitetaan toisistaan erilleen:
Pieni Koiralampi : Pienellä Koiralammella
Iso Mustalampi
Vanha Munkkiniemi : Vanhassa Munkkiniemessä
Vanha Suurtori : Vanhalla SuurtorillaIsot Sundasaaret : Isoilla Sundasaarilla
Ahtialan Selkätie
Kierikkalan Vuorikatu
Huom. Myös taipumaton sana
pikku kirjoitetaan erilleen moniosaisesta paikannimestä:
Pikku Huopalahti : Pikku Huopalahdessa
5. Erilleen kirjoitetaan ihmisen rakentamien kohteiden (mm. kanava, pato, tunneli) sijaintia ilmaisevat nimitykset, kun alkuosana oleva nimi on genetiivimuodossa (kuten Kiinan):
Assuanin pato
Kiinan muuri
Juutinrauman silta
Saimaan kanava
Kuitenkin
rakennettujen kohteiden tietoisesti suunnitellut nimet kirjoitetaan yhteen;
usein kyseessä ovat kaavoitetun alueen ns. kaavanimet:
Lystimäensilta
Sörnäistenlaituri
Rakennusten nimien yhteen ja erilleen kirjoittamisesta on omat ohjeet, ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
6. Erilleen alkuosasta kirjoitetaan ulkomaiden paikkojen suomalaistetut nimet eli eksonyymit, joiden alkuosa on joko genetiivimuotoinen (Puolan, Eyrejärven) tai adjektiivi (iso, läntinen) ja jälkiosana on Suomen paikannimissä harvinainen maantieteellinen termi, kuten aavikko, alanko, allas, aro, atolli, hauta, jäätikkö, kaista, kanaali, keidas, kentät, kukkulat, kynnys, kynnäs, käytävä, laakio, laguuni, lähteet, maat, manner, matalikko, mutka, painanne, putoukset, rannikko, riutta, rotko, saaristo, salmet, selänne, suisto, suot, syvänkö, tasanko, tundra, vuoristo ja ylänkö.
Gazan kaista
Puolan alanko
Kaninin tundraEyrejärven allas
Iso matalikko
Läntinen laakio
Lisäksi erilleen kirjoitetaan Suomessa sijaitsevien paikkojen nimet, joiden alkuosa on genetiivimuodossa ja jälkiosana on osista koostuvaa kokonaisuutta tarkoittava maantieteellinen termi, kuten saaristo tai rannikko:
Suomen rannikko
Ahvenanmaan saaristo
Myös sellaiset ulkomaiset paikannimet, joiden alkuosa on genetiivimuodossa ja jälkiosana on sana
kannas, kirjoitetaan erilleen:
Aunuksen kannas
Panaman kannas
Huom. Suomalaiset kannas-loppuiset nimet kirjoitetaan yleensä yhteen (Sepänkannas). Kuitenkin Laatokan ja Suomenlahden välisen kannaksen nimi voidaan kirjoittaa joko muiden samanrakenteisten paikannimien tapaan yhteen (Karjalankannas) tai vanhan tavan mukaan erilleen (Karjalan kannas). Jos sekaantumisen vaaraa ei ole, mahdollinen on myös pelkkä Kannas.
7. Erilleen kirjoitetaan genetiivialkuiset kahden eri nimen yhdistelmät:
Pielisen Karjala
Aunuksen Karjala
Villähteen Kukkanen
Kemin Kiikkara
Lontoon PiccadillyPäiväntasaajan Guinea
Yhdysvaltain Neitsytsaaret