Paikannimet: erilleen kirjoitettavat (Iso Mustalampi)

Monissa paikannimissä, kuten Valkeajärvi tai Mäntyvaaransuo, on alku- eli määriteosa (valkea, Mäntyvaaran) ja paikanlajia ilmaiseva jälki- eli perusosa (järvi, suo). Kaksi- tai useampisanaiset paikannimet kirjoitetaan tavallisesti yhteen, mutta on myös sellaisia nimiä, joiden osat kirjoitetaan erilleen toisistaan. Nimien kirjoitustapa riippuu sekä alku- että jälkiosan rakenteesta.

1. Kun nimen alkuosa on erisnimen muodostama sanaliitto (Aleksis Kiven, Ison Vihtajärven), kirjoitetaan paikanlajia ilmaiseva jälkiosa (esim. katu, niemi) pienellä alkukirjaimella ja erilleen alkuosasta:

Aleksis Kiven katu
Belle Islen salmi
Hannes Kolehmaisen lenkki
Hilda Flodinin aukio

Ison Vihtajärven niemi
Pienen Jänkäsalon tie

Kun alkuosa on perusmuodossa oleva sanaliitto, paikanlajia ilmaisevan jälkiosan eteen tarvitaan yhdysmerkki:

Saint Lawrence -joki

2. Kun nimen alkuosa on yhdysmerkillinen erisnimi (Ukko-Pekka, Länsi-Siperia), kirjoitetaan paikanlajia ilmaiseva jälkiosa pienellä alkukirjaimella ja erilleen alkuosasta:

Ukko-Pekan katu
Meri-Rastilan tie

Keski-Tyynenmeren vuoret
Länsi-Siperian alanko
Ylä-Malmin tori

3. Kun paikan lajia ilmaiseva jälkiosa on yhdyssana (valtameri, moottoritie), se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erilleen alkuosasta:

Atlantin valtameri
Gobin autiomaa

Hämeenlinnan moottoritie
Kahovkan tekojärvi
Kalevan puistotie

4. Kun nimen jälkiosa on yhdyssana, joka on erisnimi (Koiralampi, Munkkiniemi) ja alkuosa taipuva määrite (pieni, vanha) tai erisnimen genetiivimuoto (Ahtialan, Kierikkalan), kirjoitetaan alkuosa erilleen:

Iso Roobertinkatu : Isolle Roobertinkadulle
Isot Sundasaaret : Isoilla Sundasaarilla
Pieni Koiralampi : Pienellä Koiralammella
Vanha Munkkiniemi : Vanhassa Munkkiniemessä

Ahtialan Selkätie
Kierikkalan Vuorikatu

Poikkeuksena myös taipumaton sana pikku kirjoitetaan erilleen jälkiosasta:

Pikku Huopalahti : Pikku Huopalahdessa.

5. Erilleen kirjoitetaan ihmisen rakentamien kohteiden (mm. kanava, pato, tunneli) yleistä sijaintia ilmaisevat nimitykset, silloin kun alkuosana oleva nimi on genetiivimuodossa:

Assuanin pato
Kiinan muuri
Saimaan kanava

Sen sijaan harkitusti suunnitellut, selvästi yksilöivät rakennettujen kohteiden nimet (usein kaavanimiä) kirjoitetaan yhteen:

Lystimäensilta
Sörnäistenlaituri

Rakennusten nimien yhteen ja erilleen kirjoittamisesta on omat ohjeet. Katso rakennusten nimistä kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

6. Erilleen alkuosasta kirjoitetaan ulkomaiden paikkojen suomalaistetut nimet eli eksonyymit, joiden alkuosa on joko genetiivimuodossa (Puolan, Eyrejärven) tai adjektiivi (iso, läntinen) ja jälkiosana on Suomen paikannimissä harvinainen tai tuntematon maantieteellinen termi kuten aavikko, alanko, allas, aro, atolli, hauta, jäätikkö, kaista, kanaali, keidas, kentät, kukkulat, kynnys, kynnäs, käytävä, laakio, laguuni, lähteet, maat, manner, matalikko, mutka, painanne, putoukset, rannikko, riutta, rotko, saaristo, salmet, selänne, suisto, suot, syvänkö, tasanko, tundra, vuoristo ja ylänkö.

Gazan kaista
Puolan alanko
Kaninin tundra
Eyrejärven allas
Assuanin pato
Iso kanava

Erilleen kirjoitetaan myös ulkomaiset paikannimet, joiden alkuosa on genetiivimuodossa ja jälkiosana on sana kannas:

Aunuksen kannas
Panaman kannas

Lisäksi erilleen kirjoitetaan Suomessa sijaitsevien paikkojen nimet, joiden alkuosa on genetiivimuodossa ja jälkiosana on osista koostuvaa kokonaisuutta tarkoittava, yleisesti luonnehtiva maantieteellinen termi kuten saaristo tai rannikko:

Suomen rannikko
Ahvenanmaan saaristo

7. Erilleen kirjoitetaan genetiivialkuiset kahden eri nimen yhdistelmät:

Pielisen Karjala
Aunuksen Karjala
Villähteen Kukkanen
Kemin Kiikkara
Lontoon Piccadilly

Päiväntasaajan Guinea
Yhdysvaltain Neitsytsaaret