Siirry sisältöön

Tavutus vierassanoissa ja vieraskielisissä nimissä

Ohje lyhyesti

Vierassanat ja vieraskieliset nimet voi suomenkielisessä tekstissä yleensä jakaa tavuihin joko suomen kielen tavutuksen mukaisesti (vain yksi konsonantti tavun alussa) tai vieraan sanan mahdollisten yhdysosien mukaisesti:

demok-ratia
demo-kratia

ins-piraatio
in-spiraatio

subst-raatti
sub-straatti

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Tavutuksesta yleisemmin katso ohjetta Tavutus: yleisperiaatteet kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Koko ohje

Omaperäisten suomen kielen sanojen alussa on vain yksi konsonantti. Vierassanojen alussa voi sen sijaan olla kaksi, joskus kolmekin konsonanttia: kriisi, ksylitoli, prosentti, strategia, stressi. Vierassanoissa voi olla tavunalkuisia konsonanttiyhtymiä myös jäljempänä sanassa: ekspressiivinen.

Vierassanojen tavutusongelmat liittyvät lähinnä siihen, tavutetaanko sana lähtökielen vai suomen sääntöjen mukaan. Useimmissa tapauksissa voi tavuttaa suomen mallin mukaisesti.

Vierassanojen tavutus

Vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti:

es-presso
eks-pressiivinen

Monien vierassanojen tavutuksessa voi noudattaa joko vierassanan yhdysosien mukaista tavujakoa tai suomen kielen mukaista tavutusta. Seuraavissa esimerkeissä tavuraja tulee joko etuliitteen (kuten abs-, de-, in-, kon-) jälkeen tai suomalaisittain siten, että tavu ei ala konsonanttiyhtymällä:

abs-trakti ~ abst-rakti
de-skriptio ~ desk-riptio

in-flaatio ~ inf-laatio
in-spiraatio ~ ins-piraatio

kata-strofi ~ katast-rofi
kon-struktio ~ konst-ruktio

Kun vierassana on ollut pitkään kielessä, sen tavutuskin suomalaistuu. Puherytmin takia tavutus voi joskus mukautua myös tavunalkuisen konsonanttiyhtymän suuntaan. Joihinkin vierassanoihin saattaa nimittäin puheen rytmitystä seuraten tulla luontainen raja myös konsonanttiyhtymän ensimmäisen ja toisen konsonantin väliin; tällöin tavun alussa on siis kaksi konsonanttia: ”katas-trofi”, ”mais-traatti”, ”hams-trata”, ”bis-tro", ”ins-trumentti”, ”kons-truktio”, ”es-planadi”. Tämä jako ei edusta perinteistä suomen kielen tavutusta (tavun alussa vain yksi konsonantti).

Vieraskielisten nimien tavutus

Suositus on, että vieraskielisiä nimiä ei jaettaisi eri riveille. Mikäli nimi kuitenkin on suomenkielisessä tekstissä aivan välttämätöntä jakaa, kannattaa yleensä noudattaa suomen mukaista tavujakoa. Se pätee myös taivutusmuotoihin:

Cast-ren
Alek-sand-ra
Rajevs-ki

Bon-niin
Lönn-ro-tin
Snell-ma-nin
From-min

Kuitenkin tulee pyrkiä siihen, että yhtä äännettä merkitsevät kirjainyhdistelmät, kuten th, chsh ja sch pysyisivät samalla rivillä. Seuraavissa esimerkeissä nimen karkeistettu ääntämys on merkitty sulkeisiin:

Por-than (porttaan)
Man-chester (mäntšester)
Banglade-shissa (bangladešissa)

Yhdyssanaiset erisnimet pyritään jakamaan riveille yhdysosien rajalta:

Lind-ström
Living-stone
Ports-mouth

Shake-speare
Wasa-stjerna
Öre-bro

Kuitenkaan yhtä vokaalia ei pidä jättää yksin riville: ei ”Malm-ö” vaan Mal-mö.

Tiesitkö?

Nykysuomen sivistyssanakirjaan (Nykysuomen sanakirja 4, SKS & WSOY) on tavutusongelmia aiheuttaviin hakusanoihin merkitty, voiko sanan jakaa tavuihin vain yhdellä tavalla vai sekä alkukielen että suomen mukaan.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta