Yhdyssana: alkuosassa nominatiivi (kotimatka, kuivapesu, aamu-uninen)

Ohje lyhyesti

Nominatiivi eli perusmuoto (esim. suklaa-) on yhdyssanan alkuosana tavallisempi kuin genetiivi (suklaan-). Nominatiivimuotoinen alkuosa voi ilmaista monenlaisia merkityksiä, esimerkiksi ainetta, ajankohtaa tai paikkaa:

suklaalevy
iltauutiset
mediapersoona
vyötärölihava

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Merkitykseltään avoin ja väljä nominatiivi
Nominatiivimuotoisen alkuosan merkityksiä

Koko ohje

Merkitykseltään avoin ja väljä nominatiivi

Yhdyssanan alkuosan muotona nominatiivi on merkitykseltään avoimempi ja väljempi kuin genetiivi. Nominatiivia voidaan siis käyttää merkitykseltään hyvin erilaisissa yhdyssanoissa:

onkivene (vene, jolla käydään ongella)

kumivene (kumista valmistettu vene)

polkuvene (polkukäyttöinen vene)

tuotemyynti (tuotteiden myynti)

verkkomyynti (myyminen verkon kautta)

joulumyynti (myyminen joulun alla)

ystävämyynti (tuotteiden alennusmyynti ”ystävähintaan”)

Nominatiivialkuisia yhdyssanoja käytetään paljon myös tilapäisesti esimerkiksi lehtiuutisissa, kun halutaan ilmaista esiteltävä asia tiiviisti. Yleensä kertakäyttöinenkin yhdyssana on tekstiyhteydessään ymmärrettävä:

Uusi käänne dokumenttisopassa (kiista dokumenttielokuvasta)

Teinin kananmunakosto hämmästytti keskellä pahinta pääsiäisruuhkaa. (heitteli munia)

Nominatiivimuotoisen alkuosan merkityksiä

• Yhdyssanan nominatiivimuotoinen alkuosa ilmaisee esimerkiksi

• ainetta tms.: suklaalevy, tomaattikastike, jääpuikko, puukerrostalo, hiekkaranta

• paikkaa, sijaintia, suuntaa: rantakaupunki, kotimatka, eteläosa, ullakkohuoneisto, vyötärölihava

• ajankohtaa: aamu-uutiset, aamuyhdeksältä, kesäloma, vappuheila, jouluvalot, maanantaikerho, iltauninen

• välinettä, käyttövoimaa tms.: höyrykeitin, ilmalämpöpumppu

• ominaisuutta, laatua tms.: hienopaperi, kuivapesu, kaatokänni, laajakaista, pizzamainos, tahtotila, tummasilmäinen, tähtikirkas

Kun yhdyssanan loppuosa on verbistä muodostettu substantiivi, joka tarkoittaa tekemistä, tekijää tai tekopaikkaa (esim. neuvottelu, hyppääjä, korjaamo), voi nominatiivimuotoinen alkuosa ilmaista

• tekemisen kohdetta, aihetta, syytä, paikkaa tms.: autopesula, veneveistämö, polkupyöräkorjaamo, jalkahoitola, mäkihyppääjä, budjettineuvottelu, myrskyvaroitus, siitepölytiedote, säätiedotus, makunautinto

• tekijää: poliisitiedotus, eduskuntakäsittely

• tapaa: kaukoheitto, ketjulaulu, kylmäkuljetus

Tällaisissa tapauksissa yhdyssanan alkuosan ja loppuosan merkityssuhde on sama kuin olisi lauseessa verbin suhde vastaavaan lauseenjäseneen. Esimerkiksi

poliisi tiedottaa > poliisitiedotus

• Kun yhdyssanan alkuosa ilmaisee kohdetta, nominatiivimuoto on tavallinen silloin kun loppuosa tarkoittaa tekopaikkaa:

pesee auton → autopesula

veistää veneen → veneveistämö

Genetiivialkuisiakin kyllä on, kuten öljynpuhdistamo.

Nominatiivi on tavallinen myös silloin kun yhdyssanan taustalla oleva verbi esiintyisi -sta/-stä-loppuisen eli elatiivimuotoisen sanan kanssa:

neuvottelee budjetista → budjettineuvottelu

varoittaa myrskystä → myrskyvaroitus

Sen sijaan kun verbi saisi vaihtelevasijaisen kohdetta tarkoittavan objektin (esim. soittaa viulua, heittää kiven), on yhdyssanan alkumuotona genetiivi (viulunsoitto, kivenheitto) tavallisempi kuin nominatiivi. Silti nominatiivikin on usein mahdollinen (jalkahoito).