Siirry sisältöön

Tittelien taivutus: yhteyspäällikkö Miettisellä

Ohje lyhyesti

Titteli tai tittelimäinen nimike on perusmuodossa, jos se esiintyy taivutetun nimen kanssa yksin:

lehtori Maija Virtasen luokka
sankarikoira Akun tarina

Jos tittelin osana tai muuna täsmentävänä sanana on genetiivisijainen substantiivi-ilmaus (esim. eduskunnan), titteli voi joko olla perusmuodossa tai taipua nimen mukaan:

eduskunnan oikeusasiamies ~ eduskunnanoikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen mukaan

Jos nimikkeellä on adjektiivimäärite, molemmat taipuvat nimen mukaisesti:

päivystävän palomestarin Maija Virtasen mukaan

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Maisteri Virran, eduskunnan oikeusasiamies ~ oikeusasiamiehen Jääskeläisen

• Yksinäinen eli määritteetön titteli tai tittelin kaltainen nimike on erisnimen edellä perusmuodossa riippumatta siitä, missä muodossa itse nimi on:

Kokouksessa käsiteltiin kaupunginvaltuutettu Maija Virtasen ehdotusta.

Kuopiossa kannattaa käydä ravintola Sammossa syömässä muikkuja.

Soutukaksikko lähti kotimatkalle olympiakisakaupunki Pekingistä.

Moniin oppiarvoihin, kuten maisteri ja tohtori, kuuluu alaa täsmentävä n-loppuinen eli genetiivisijainen osa, esim. filosofian. Myös tällainen kaksi- tai useampisanainen oppiarvon nimitys on taipumaton kokonaisuus:

Johtokunta on myöntänyt apurahan filosofian maisteri Maija Virtaselle.

Lääketieteen lisensiaatti Maija Virtaselle tutkimuksessa oli mukana 30 koliikkilasta.

Yhdellä nimellä voi olla useita rinnasteisia titteleitä:

Kiitän arvokkaista neuvoista, joita sain työn esitarkastajalta filosofian tohtori, dosentti Maija Virtaselta.

Opettaja-kirjailija Tommi Kinnusen kolumneja luetaan paljon.

• Genetiivisijainen substantiivi-ilmaus voi olla tittelin kiinteä osa (esim. eduskunnan oikeusasiamies) tai muuten sitä täsmentävä ilmaus (ammattikorkeakoulun lehtori). Tällöin titteli voi joko olla perusmuodossa tai taipua nimen mukaan; molemmat vaihtoehdot ovat yleiskielen mukaisia. Vaihtelun yleisyys riippuu siitä, onko määrite tittelin osa vai ei. Lisäksi joissakin titteleissä jompikumpi muoto vain on tavallisempi.

Genetiivi-ilmaus tittelin osana → sekä taipumaton että taipuva titteli tavallisia

Eduskunnan oikeusasiamies ~ oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen mukaan lainvastaisiin käytäntöihin tulee puuttua konkreettisesti.

Tilaisuudessa esitettiin kysymyksiä tasavallan presidentti ~ presidentille Sauli Niinistölle. (taipumaton tavallisempi)

Genetiivi-ilmaus ei ole osa titteliä → taipuva titteli tavallisempi

Vuoden opettaja -palkinto myönnettiin Hämeen ammattikorkeakoulun lehtorille ~ lehtori Heta-Maija Leinolle.

Myös silloin kun kyse ei ole varsinaisesta tittelistä (esim. yhdistyksen retkivastaava), nimen mukainen taipuminen on tavallisempaa ja selvempää kuin taipumattomuus:

Taipuva selvempi

Jos sinulla on ideoita kiinnostaviksi retkikohteiksi, kerro niistä yhdistyksen retkivastaavalle NN:lle.

Lauluveikot vierailivat Euroopan kulttuuripääkaupungissa Vilnassa

Taipumaton harvinaisempi ja epäselvempi

Lisätietoja saa yhdistyksen retkivastaava NN:ltä.

Hinnat nousivat eniten Euroopan kulttuuripääkaupunki Turussa.

• Kun tittelin määritteessä on omistusliite (kuten sanassa koulumme), titteli taipuu aina samassa sijassa kuin nimi:

Kiitokseni koulumme rehtorille NN:lle.

Tittelin osana adjektiivi (vanhempi konstaapeli, keskinäinen vakuutusyhtiö)

• Titteliin voi kuulua kiinteänä osana adjektiivi:

tekninen asiantuntija

vanhempi konstaapeli

neuvotteleva virkamies

Adjektiivi voi myös muutoin määrittää titteliä, jolloin se ei ole tittelin kiinteä osa: päivystävä palomestari. Kaikissa näissä tapauksissa titteli adjektiivimääritteineen yleensä taipuu:

työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevalla virkamiehellä Pekka Tiaisella

Valtran teknisen asiantuntijan NN:n mukaan

päivystävän palomestarin NN:n mukaan

Kun adjektiivi on kiinteä osa titteliä, taipumattomuuskin on periaatteessa yleiskielessä mahdollista:

Varsinais-Suomen poliisilaitos on valinnut Vuoden 2013 poliisiksi vanhempi konstaapeli Juha Alhosen.

Seuraavanlaiset tapaukset ovat kuitenkin yleiskielen suosituksen vastaisia. Niissä adjektiivi on taivutettuna mutta itse titteli ei. Mekaanisesti jäsennettynä adjektiivi määrittäisi tällöin tittelin ja nimen kokonaisuutta: vanhemman [tutkija NN:n].

Yleiskielen suosituksen vastainen

Metsäntutkimuslaitos Metlan vanhemman tutkija NN:n mukaan sieniä alkaa nousta ensi viikon aikana.

Yleiskielessä: Metsäntutkimuslaitos Metlan vanhemman tutkijan NN:n mukaan sieniä alkaa nousta ensi viikon aikana.

• Myös kun titteliä luonnehtii sanojen entinen, nykyinen, uusi kaltainen ajallisesti suhteuttava adjektiivi, titteli taipuu:

Vaikeaa on ollut myös nykyisellä ulkoministerillä NN:llä.

Historiantutkija suomii kovin sanoin entistä ulkoministeriä NN:ää.

Tulkinta: [entinen ulkoministeri] NN

Jos titteli olisi tällaisissa tapauksissa taipumaton (Historiantutkija suomii entistä ulkoministeri NN:ää), ilmauksen voisi kirjaimellisesti tulkita niin, että entinen määrittäisikin kokonaisuutta ulkoministeri NN: ’entinen [ulkoministeri NN]’. Kyseessä on kuitenkin siis pelkän tittelin määrite: entinen ulkoministeri.

• Kun yhtiön nimeen sisältyvässä nimikkeessä on sana keskinäinen, käytäntö on kahtalainen. Tavallisempaa on, että se taipuu pääsanan (vakuutusyhtiö) ja nimen mukana, mutta mahdollista on myös, että vain nimi taipuu:

Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä Turvassa käsitellään huomattavia määriä asiakkaiden henkilötietoja.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian osakkaat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Muulloin lauseyhteys on järkevintä muotoilla niin, että hankalaa nimikettä ei tarvitse taivuttaa. Esimerkiksi seuraavanlaiset muotoyhdistelmät eivät ole suosituksen mukaisia:

Hän työskentelee sijoitusjohtajana Keskinäisessä vakuutusyhtiö Eläke-Fenniassa.
Yritys luopuu esittämästä mitään vaatimuksia LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiötä kohtaan.
Hän on viimeksi toiminut lakimiehenä Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiössä.

Tiesitkö?

Suomen kielen lautakunta muutti titteleitä koskevaa suositusta vuonna 2005. Sitä ennen taipumattoman tittelin osan sisältävää ilmaustyyppiä Lapin yliopiston sosiaaligerontologian professori Simo Koskisen artikkeli pidettiin virheellisenä. 

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta