Taivutustyyppejä: tärkeää ja tärkeätä, radiota

Ohje lyhyesti

Suurella osalla -ea/-eä-loppuisista sanoista, kuten makea ja tärkeä, on yleiskielessä kaksi vaihtoehtoista muotoa yksikön partitiivissa (joka vastaa kysymyksiin mitä?, millaista?):

Tyyppi makeaa ja tärkeää on asiateksteissä paljon tavallisempi kuin -ta-/-tä-loppuinen vaihtoehto.

Muilla kahteen eri vokaaliin loppuvilla sanoilla on yleiskielessä vain yksi muoto:

Koko ohje

• Adjektiiveilla, joiden lopussa on -ea/-eä, on kaksi mahdollista yksikön partitiivimuotoa: -a/-ä-päätteinen tärkeää ja -ta/-tä-päätteinen tärkeätä. Näistä -a/-ä-päätteen sisältävä tärkeää on yleiskielisissä teksteissä selvästi tavallisempi kuin -ta/-tä-päätteinen tärkeätä. Vastaavaa vaihtelua on myös sanalla ainoa.

Puhekielessä tavallisia ovat tärkeetä-, vaikeeta-tyyppiset muodot.

Myös -ea-loppuisilla substantiiveilla hopea, häpeä ja lipeä on periaatteessa vastaavaa päätevaihtelua:

Käytännössä lyhyempi vaihtoehto (hopeaa) on asiateksteissä selvästi tavallisempi.

Huom. -ea-loppuisissa vierassanoissa, kuten idea, apnea, attasea, heprea, komitea, ei yleiskielessä kuitenkaan ole tässä vaihtelua: ideaa, attaseaa.

• Myöskään -ia- ja -ua-loppuisissa sanoissa ei yleiskielessä ole vaihtelua:

Murteissa tavallisia ovat myös -ta-päätteiset muodot: astiata, saippuata. Vastaavia muotoja on monissa muissakin kuin -ea-, -ia-loppuisissa sanoissa, esim. ihanata, makkarata.

• Sanoilla, joiden lopussa on -io/-iö (kuten ansio, hirviö) tai -eo (kuten museo), on yleiskielessä vain -ta/-tä-päätteinen yksikön partitiivimuoto:

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• adjektiivit
• partitiivi
• sijamuodot
• sijapäätteet
• substantiivit
• taivutus
• taivutuspäätteet
• taivutustyypit
• yksikkö

Anna palautetta tästä ohjeesta