Liitteet -kin ja -kaan/-kään: myöskin ja myöskään
Ohje lyhyesti
Myöskin sisältää sanan myös sekä liitteen -kin, jonka merkitys on ’myös’. Kokonaisuus on siis merkityksen kannalta toisteinen. Sama koskee myös-sanan ja -kin-liitteen yhdistelmää, jossa -kin on kiinnittynyt eri sanaan (myös tänäänkin). Usein merkitystä ’myös’ ilmaisemaan riittää joko pelkkä myös tai pelkkä -kin:
Postissa on työnseisauksia myöskin tänään ~ myös tänäänkin.
→
Postissa on työnseisauksia myös tänään. ~ Postissa on työnseisauksia tänäänkin.
Toisaalta myöskin-sanaa voi joissain yhteyksissä pitää vastaavantyyppisenä kivettymänä kuin sanoja varmaankin, kylläkin, vaikkakin, jotka eivät välttämättä hahmotu pelkiksi osiensa (esim. kyllä + -kin) summiksi. Tällaisena kivettymänä myöskin on siis tietyissä yhteyksissä eräänlainen yleiskielen rajatapaus, joskin sen käyttö jakaa mielipiteitä.
Kieltolauseessa esiintyvä myöskään sen sijaan on tyyliltään täysin neutraali:
Postia ei jaeta myöskään tänään.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Muita -kin- ja -kaan/-kään-liitettä koskevia ohjeita:
- Liitteen -kin ja -kaan/-kään: yölläkin, ei ollutkaan
- Liitteet -kin ja -kaan/-kään: juurikin, ei juurikaan
Koko ohje
Myöskin
• Kun liitepartikkeli -kin (kieltolauseissa -kaan/-kään) kiinnittyy muuhun sanaan kuin verbiin (esimerkiksi substantiiviin tai adjektiiviin), merkityksenä on yleensä ’myös’, mutta lisänä saattaa tekstiyhteydestä riippuen olla yllätyksen, odotuksenmukaisuuden, paljoksuvuuden (’jopa’) tai jatkuvuuden vivahde:
Minäkin haluan mukaan. (’myös minä’)
Kahvi voi täällä olla joskus huonoakin. (’myös, jopa huonoa’)
Päivän olisi hyvä sisältää 2–3 ateriaa, joten päivällistäkään ei tulisi unohtaa.
• Joskus -kin-liitettä käytetään ilmauksissa, joissa on lisäksi sana myös (myös muillekin), jolloin kokonaisuus esittää lisäävän merkityksen kaksinkertaisesti: myös ’lisäksi’ + -kin ’lisäksi’. Seuraavissa -kin ei tuokaan lisäsävyjä ilmaukseen, eli se on merkityksen kannalta tarpeeton.
Toimintamme on suunnattu paitsi yhdistyksemme jäsenille myös kaikille muillekin kiinnostuneille.
Usein oman työn arvostuksesta ovat merkkinä puusepän nimikirjaimet tuolin pohjassa (ja toki myös muissakin huonekaluissa).
Yhtä lailla sana myöskin on muodoltaan toisteinen. Tällä kiteytyneellä yhdistelmällä ei yleensä olekaan erityistä informaatioarvoa paljaaseen myös-sanaan verrattuna. Varsinkin kokonaisissa lauseissa myös riittäisi ilmaisemaan tarkoitetun merkityksen:
Vastuu lapsen kasvattamisesta on perheellä, mutta myöskin koulu on kasvattaja.
→
myös koulu
• Kuitenkin myöskin-sanaa käytetään usein myös merkitykseltään kivettyneenä sanana, jota ei tulkita osiensa summaksi vaan jonka merkityksenä on pelkkä ’myös’. Liite -kin on tällä tavoin ajateltuna sanassa vastaavaan tapaan rakennetta tasapainottavassa tehtävässä kuin sanoissa varmaankin, kylläkin tai vaikkakin.
Tällainen myöskin-sanan käyttö on melko tavallista myös asiateksteissä. Sanaa voikin säästeliäästi käytettynä pitää yleiskielen rajatapauksena. Sen käyttö kuitenkin jakaa mielipiteitä.
Seuraavassa esimerkissä myöskin tuntuu kuitenkin sopivan ilmaukseen jopa paremmin kuin pelkkä myös; tällöin sen vaihtoehtona ovat samaten, samoin:
Yksikään republikaani ei äänestänyt lain puolesta. Sama laki hyväksyttiin viime vuonna äänin 60–39, myöskin pelkillä demokraattiäänillä. (~ samaten ~ samoin)
Myöskin-sanan liikakäyttö on joka tapauksessa tyylirikko. Aiemmissa oppaissa sitä on toisteisuutensa takia kehotettu aina välttämään.
Myöskään
Myöskin-sanan käyttöä on todennäköisesti vahvistanut kielteinen (ei) myöskään, johon liite -kään kuuluu erottamattomasti:
Ennakonpidätystä ei tehdä myöskään silloin, jos ennakonpidätysprosentti on nolla.
~
Ennakonpidätystä ei tehdä silloinkaan, jos ennakonpidätysprosentti on nolla.
Kieltoa vahvistava myöskään on neutraali ja yleiskielen mukainen. Se tasapainottaa lauseen rakennetta, vaikkei se merkityksensä puolesta eroakaan myös-sanasta. Myöskään-muotoa on aiemminkin pidetty neutraalina.
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu