i vai ei i:tä? (viikoittain, kaksostutkimus, kolmoishyppy)
Ohje lyhyesti
Toistuvuutta tai tapaa ilmaiseviin -ttain-loppuisiin sanoihin sisältyy yleiskielessä tavallisimmin myös monikon i:
viikoittain, asteittain, tukuittain
Muutamassa tapauksessa vaihtoehtoja on kaksi, joissakin on myös merkityseroja:
pareittain ~ parittain
sivuittain (’sivu kerrallaan’) ~ sivuttain (asennosta: ’sivu edellä’ tms.)
Lukusanasta muodostetuilla yhdyssanan i:llisillä ja i:ttömillä alkuosilla, kuten kolmos- ja kolmois-, on eriytynyttä käyttöä:
kolmoisvoittaja (’kolminkertainen voittaja’)
kolmostytöt (’kolmosina syntyneet tytöt’)
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Koko ohje
Viikoittain, vinottain (-ittain- ja -ttain-loppuiset sanat)
• Sellaiset sanat kuin viikoittain ja kuukausittain ilmaisevat määrävälistä toistuvuutta (’joka viikko, kerran viikossa’, ’joka kuukausi, kerran kuussa’). Tapaa puolestaan ilmaisevat sanat alueittain (’eri alueilla’), yksittäin (’yksi kerrallaan’) tai vinottain (’johonkin nähden vinossa’).
Valtaosin tällaisiin sanoihin sisältyy yleiskielessä i. Sanojen i pohjautuu kantana olevaan monikkomuotoon:
viikoittain (vrt. viikoilla)
tukuittain (vrt. tukuissa)
asteittain (vrt. asteita)
Joistakin sanoista on yleiskielessäkin käytössä sekä monikko- että yksikkömuotoon pohjautuva ilmaus. Muutamassa tapauksessa i:tön muoto on jopa tavallisempi (vinottain).
pareittain ~ parittain
vinottain (~ vinoittain)
-ittain- ja -ttain-loppuisista sanoista muodostetut adjektiivit noudattavat pohjana olevan sanan muotoa:
asteittainen
viikoittainen
vinottainen
• Tässä on aakkosellinen listaus -ittain- ja -ttain-loppuisista sanoista:
ajoittain (→ ajoittainen)
alueittain (→ alueittainen)
jaksoittain (→ jaksoittainen)
joukoittain
kausittain (→ kausittainen)
kuuroittain (→ kuuroittainen sade)
kuutioittain (→ kuutioittainen)
laseittain
nipuittain
paikoittain (→ paikoitellen)
pareittain ~ parittain
perättäin (→ perättäinen)
riveittäin
ruuduittain
sivuittain (sivu sivulta, sivukaupalla)
sivuttain (sivusuunnassa) (→ sivuttainen)
suvuittain (→ suvuittainen)
tipoittain
vaiheittain (→ vaiheittainen)
viikoittain (→ viikoittainen)
vinottain (~ vinoittain)
vuoroittain
Kaksois- vai kaksos-?
Lukusanasta muodostetuissa sanoissa on yleiskielessäkin sekä i:llisiä että i:ttömiä tapauksia. Aineksen i sisältävät sanat ilmaisevat yleensä moninkertaisuutta (kaksoisvoitto ’kaksinkertainen voitto’), ja i:ttömät ilmaisevat määrää tai järjestystä (kaksoset ’kaksi samasta raskaudesta syntynyttä lasta’; kolmosvaihde).
Tämä jako ei kuitenkaan ole aivan selvä, vaan esimerkiksi sanojen kaksosveli ja kaksossisar rinnalle ovat vakiintuneet myös i:lliset muodot kaksoisveli ja kaksoissisar. Taulukossa on esimerkkejä i:llisistä ja i:ttömistä sanoista:
| i:llisiä sanoja (kertaisuus) | i:ttömiä sanoja (määrä, järjestys) |
|---|---|
kaksoiskansalaisuus
| kaksoset |
| kaksoissisar kaksoisveli | kaksossisar kaksosveli kaksosrattaat kaksostutkimus |
| kolmoishermo kolmoisrokote kolmoisvoitto kolmoisvoltti | kolmoset kolmossisarukset kolmosolut kolmospesä kolmosvaihde |
| neloishyppy | neloset nelosvaihde |
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu