Siirry sisältöön

Ajatusviiva virkkeen välimerkkinä

Ohje lyhyesti

Ajatusviivan avulla voidaan osoittaa esimerkiksi päätelmä, täsmennys, asiaa koskeva vaihtoehtoinen näkökulma tai kommentti irralliseksi lisäykseksi. Tällaisen virkkeen välimerkkinä käytetyn ajatusviivan molemmin puolin tulee välilyönti:

Kirjoituksessa pohditaan monipuolisesti lintuinfluenssan torjuntakeinoja – muitakin kuin rokotuksia.

Ylihuomenna – muistatte kai paikan? – kokoonnumme vasta kello 14.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Ajatusviivaa voi käyttää välimerkkinä virkkeen sisällä tai virkkeiden välissä, jolloin sen molemmin puolin jätetään väli. Ajatusviivaa kannattaa tässä tehtävässä käyttää hyvin säästeliäästi, sillä se menettää helposti tehonsa.

Ajatusviiva virkkeen sisällä

Ajatusviivalla erotettava jakso voi olla yksi tai useampi sana tai kokonainen lausekin. Tämä jakso voi sijaita virkkeen lopussa tai keskellä. Seuraavanlaisissa tapauksissa ajatusviiva on tarkoituksellisen pysähdyttävä ja korostava tyylikeino:

Tutkijoista monet myös palkittiin – ja varsin vakuuttavin perustein.

Mistä voimme tietää, että meille valehdellaan – olipa kyseessä sitten viaton valkoinen valhe tai turmiollinen emävalhe?

Esteettömässä ympäristössä kaikki ihmiset – niin vammaiset kuin vammattomatkin – pystyvät toimimaan yhdenvertaisesti riippumatta ominaisuuksistaan tai elämäntilanteestaan.

Ajatusviiva ja pilkku

Jos virke jatkuu ajatusviivan jälkeen sivulauseella, voi lauseyhteyden edellyttämän pilkun joko kirjoittaa kiinni ajatusviivaan tai jättää kokonaan pois:

Hän ennustaa – ja toivoo –, että järjestöt vastedes pystyvät yhä enemmän vaikuttamaan EU-toimijoihin. 

Hän ennustaa – ja toivoo – että järjestöt vastedes pystyvät yhä enemmän vaikuttamaan EU-toimijoihin.

Tällaiset ilmaukset eivät kuitenkaan ole hahmoltaan aina selkeitä; usein kannattaakin suosia toisenlaista muotoilua.

Ajatusviiva virkkeiden välissä

Ajatusviivaa voi periaatteessa käyttää myös virkkeiden välissä kappaleen sisällä osoittamassa, että siirrytään uuteen asiaan tai tarkastellaan asiaa eri näkökulmasta. Tällaista jaksonsisäistä ajatusviivaa tarvitaan vain harvoin.

Ritarilaitos muotoutui ensinnä noin vuonna 1100 Ranskassa. Rappeutuminen alkoi 1300–1400-luvulla, kun läänityslaitos joutui väistymään kuningasvallan ja porvariston tieltä. Ritarilaitoksen sotilaallinen merkitys väheni järjestäytyneen jalkaväen ja ampuma-aseiden kehittyessä. – Ruotsi-Suomeen ritarilaitos tuli 1200-luvulla muodostumatta kuitenkaan koskaan merkittäväksi instituutioksi. (CD-Facta 2004, hakusana ritarilaitos.)

Ajatusviiva otsikoissa

Jos ajatusviivan sisältävä otsikko jaetaan kahdelle riville, ajatusviivan voi merkitä joko edellisen rivin loppuun tai jälkimmäisen alkuun:

Kevätväsymys –
kuinka se voitetaan?

Miehen vaihdevuodet
– totta vai tarua?

Ajatusviivan jälkeen otsikossa voi yleensä käyttää pientä tai isoa alkukirjainta:

Suomen peliala hurjassa kasvussa – veturina Rovio
~
Suomen peliala hurjassa kasvussa – Veturina Rovio

Ajatusviivasta otsikoissa ks. myös ohjetta Otsikot (Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Merkin tuottaminen

Ks. ohjeesta Ajatusviiva (Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta