Ajanilmaukset: aikavälit (1.1.–31.1.)
Ohje lyhyesti
Päivämäärien, vuosilukujen ym. rajakohtien välisen ajan voi ilmaista kahdella eri tavalla, joko ajatusviivan tai ja-ilmauksen avulla:
Rikokset on tehty 28.1.–12.3.
Rikokset on tehty 28.1. ja 12.3. välisenä aikana.
Koko ohje
• Rajakohtailmauksissa vuosiluvut merkitään usein kokonaisina:
vuosina 1999–2009
300–200 eaa.
Jälkimmäisestä vuosiluvusta voi kuitenkin jättää kaksi ensimmäistä numeroa pois, jos kyseessä ovat saman vuosisadan vuodet:
vuosina 2009–14
vuosina 1950–85
• Rajakohtailmauksiin merkitään molemmat rajakuukaudet, mutta saman kuukauden voi jättää toistamatta:
Olen lomalla 1.3.–22.4.2014.
Olen lomalla 1.–22.3. ~ 1.3.–22.3.
Merkinnässä näkyvät päivät kuuluvat mukaan ajanjaksoon. Ajatusviivan yhteydessä sana välinen on turha, sillä ne ilmaisevat tässä samaa asiaa:
Olen lomalla 1.3. ja 22.4. välisen ajan.
(Vrt. toistoa sisältävä: Olen lomalla 1.3.–22.4. välisen ajan.)
Kirjaimin kirjoitettujen ääripääkuukausien välillä voi olla joko ajatusviiva tai yhdysmerkki:
tammi–maaliskuussa ~ tammi-maaliskuussa
• Rajakohtailmauksessa voidaan esittää paitsi päivämäärät myös viikonpäivät. Koska ilmaus koostuu tällöin useammasta kuin yhdestä sanasta, ajatusviivan molemmin puolin jätetään selvyyden vuoksi väli. Samoin menetellään muissa vastaavissa tapauksissa:
ma 10.4. – pe 21.4.
100 eaa. – 50 eaa.
• Kellonaikavälejä merkitään seuraavilla tavoilla:
8–17
7.30–8.15
20.15–21.40
9.15–12 ~ 9.15–12.00
20–2 ~ 20–02
0.00–0.30
• Numero- ja merkkistandardi SFS 4175 suosittaa rajakohdan merkkinä lyhempää ajatusviivaa eli ns. en-viivaa. Jos ajatusviivan tilalla käytetään yhdysmerkkiä (-), sen molemmin puolin tulee välilyönti. Ajatusviiva taas tulee kiinni rajakohtailmauksiin, paitsi jos ne ovat useampisanaisia:
ma–pe
ma 10.4. – pe 21.4.
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu