Pohjoissaamenkieliset nimet Suomessa: ääntäminen

Pohjoissaamea puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa puhuttava pohjoissaame jaetaan itä- ja länsimurteisiin. Esimerkiksi Sodankylän Vuotsossa puhutaan länsimurretta ja Utsjoella ja Norjan Kaarasjoella itämurretta. Murre-erot näkyvät joissakin sanavalinnoissa, sanojen ääntämisessä ja taivutusmuodoissa.

Esimerkiksi bátni ’hammas’ äännetään itämurteessa [pätnii] ja länsimurteessa [paatnii], kahvittelemassa-sanasta käytetään itämurteessa asua gáfestallamin ja länsimurteessa gáfestallame, pojasta käytetään itämurteessa sanaa gánda ja länsimurteessa sanaa bárdni ja tänään kirjoitetaan itämurteessa otne ja länsimurteessa odne.

Konsonanteista f, h, m, n, r, s, š ja v ääntyvät suomen tavoin. L ja j ääntyvät usein samalla tavoin kuin suomessa, mutta esimerkiksi yhtä äännettä edustavissa yhdistelmissä lj, dj, nj, nnj ja llj kuuluu liudennus eli konsonantti muuttuu j:mäiseksi.

Myös vokaalit e, i, o ja u äännetään kuten suomen kielessä. Pituuteen vaikuttaa vokaalin asema sanassa. Diftongi ea äännetään länsimurteessa yleensä asussa [eä]. Itämurteessa sama diftongi ääntyy asussa [ie] esimerkiksi nimessä Deatnu [tietnuu], asussa [eä] esimerkiksi nimessä Geađgevárri [keäðkevärrii] ja asussa [ea] esimerkiksi nimessä Deatnovárit [teatnovääriih(t)].

Pohjoissaamen a, b, c, d, g, k, p, t, z ja ž ääntyvät yleensä eri tavalla kuin suomen kielessä. Lisäksi aakkostoon kuuluvat á, č, đ, ƞ ja ŧ.

Pohjoissaamen aakkoset

Alla esitetään pohjoissaamen aakkoset karkeine ääntämisohjeineen. Vaihtoehtoiset ääntämistavat on esitetty rinnalla.

Taulukko: Pohjoissaamen aakkoset ääntämisohjeineen

Kirjain	Ääntöasu itämurteessa	Ääntöasu länsimurteessa	Esimerkki
a	o:maisena [â] tai [ââ], joskus myös [a] tai [ä]	[a]	Anár itämurteessa [âânäär], länsimurteessa [anaar](suomeksi Inari) dakkár itämurteessa [takkäär], länsimurteessa [takkaar] ’sellainen’
á	[ää] sanan lopussa; [ää] tai [ä]* kun jäljempänä on e, i tai á; [aa] tai [a]* kun jäljempänä on a, o tai u	[aa] tai [a]*	Náttašduottar [naattashtuottar] Sápmi, Sámieana(n) itämurteessa [säpmii], [säämiena], länsimurteessa [saapmii], [saamieänan] (suomeksi Saamenmaa)
b	[p] tai [v]	[p]	Niibevárri itämurteessa [nijpevärrii], länsimurteessa [nijpevaarrii] Riebannjárga itämurteessa [rievannjarəka], länsimurteessa [riepannjaarəka]
bb	[bbp]	[bbp]	Luossanibba [luossanibbpa]
c	[ts]	[ts]	Cáicečuolbma itämurteessa [tsäjtsetshueləma], länsimurteessa [tsaajtsetshuoləma]
cc	[tts]	[tts]	Birccinjárga itämurteessa [pirttsinjarəka], länsimurteessa [pirttsinjaarəka]
č	[tsh]	[tsh]	Niilláčorru itämurteessa [nijlläätshorruu], länsimurteessa [nijllaatshorruu]
čč	[ttsh]	[ttsh]	Dáččaluspi [taattshaluspii]
d	[t] sanan alussa, 3. tavussa kuten [ð]	[t] sanan alussa, 3. tavussa kuten [ð]	Máhtedievvá itämurteessa [määhtetievvää], länsimurteessa [maahtetievvaa]
dd	[ddt]	[ddt]	Goddevađat itämurteessa [koddtevââđah(t)], länsimurteessa [koddtevaðaah(t)]
đ	[ð]	[ð]	Máđeroaivi itämurteessa [määðeroäjvii], länsimurteessa [maaðeroajvii]
e	[e]	[e]	Geađgevárri itämurteessa [keäðkevärrii], länsimurteessa [keäðkevaarrii] (suomeksi Kivivaara)
f	[f]	[f]	Fanasgielas itämurteessa [fânaskielas], länsimurteessa [fanaskielas]
g	[k], joskus tavuraja	[k]	Gahperoaivi itämurteessa [kââhperoäjvii], länsimurteessa [kahperoajvii]   Vuogojávri itämurteessa [vuo,ojävrii] (g:n paikalla tavuraja), länsimurteessa [vuokojaavrii]
gg	[ggk]	[ggk]	vággi itämurteessa [väggkii], länsimurteessa [vaaggkii] 'laakso (pieni ja syvä)'
h	[h]	[h]	Habat [hapah], suom. Hapakka (vaara), konsonanttiyhtymät hj, hl, hm, hn ja hr ääntyvät soinnittomina [j], [l], [m], [n] ja [r]
i	[i], kaksitavuisten sanojen lopussa [ii], toisen vokaalin jäljessä [j]	[i], kaksitavuisten sanojen lopussa [ii], toisen vokaalin jäljessä [j]	Cáiceguoika itämurteessa [tsäjhtsekuejhka], länsimurteessa [tsaajhtsekuojhka] várri itämurteessa [värrii], länsimurteessa [vaarrii] 'vaara, tunturi'
j	[j], konsonanttiyhtymissä lj, llj, dj, ddj, nj liudentuneena	[j], konsonanttiyhtymissä lj, llj, dj, ddj, nj liudentuneena	Básenjárga itämurteessa [pääsenjarəka], länsimurteessa [paasenjaarəka] nj liudentuneena (suomeksi Paasiniemi)
k	[k] tai [kh]	[k] tai [kh]	Vuoskotvárri itämurteessa [vuesskohvärrii], länsimurteessa [vuosskohvaarrii] Kárášjohka itämurteessa [khäräšjoohka], länsimurteessa [kaaraashjohkaa] (suomeksi Kaarasjoki, Norjassa)
l	[l], ll usein korostuneesti [lll], konsonanttiyhtymissä lj, llj liudentuneena	[l], ll usein korostuneesti [lll],  konsonanttiyhtymissä lj, llj liudentuneena	Njallavárri itämurteessa [njââllâvärrii], länsimurteessa [njalllavaarrii] nj liudentuneena
m	[m]	[m]	Árbmobuolža itämurteessa [arəmopuelltsha], länsimurteessa [aarəmopuoltsha]
n	[n]	[n]	Unnavárážat itämurteessa [unnavääräätshah], länsimurteessa [unnavaaraatshah] (suomeksi Pikkuvaarat)
ƞ	[ƞ], ŋŋ ääntyy kuten sanassa kengän [ŋŋ], ƞg puolestaan kuten sanassa kenkä [ŋk]	[ƞ], ŋŋ ääntyy kuten sanassa kengän [ŋŋ], ƞg puolestaan kuten sanassa kenkä [ŋk]	Máƞgavárri itämurteessa [maƞkavärrii], länsimurteessa [maaƞkavaarrii] (suomeksi Mankavaara)
o	[o]* tai [oo] ensimmäisessä tavussa, [o] jäljempänä	[o]* tai [oo] ensimmäisessä tavussa, [o] jäljempänä	Vuohčču [vuohttshuu] (suomeksi Vuotso)
p	[ph]	[ph]	Gazzačuohppanjohka itämurteessa [kaddtsatshuehhpanjoohka], länsimurteessa [kaddtsatshuohhpanjohkaa]
r	[r]	[r]	Skierroaivi itämurteessa [skerroäjvii], länsimurteessa [skierroajvii]
s	[s]	[s]	Luossanibba [luossanibbpa]
š	[sh] eli IPA:n [ʃ]	[sh] eli IPA:n [ʃ]	Rámšovárri itämurteessa [ramshovärrii], länsimurteessa [raamshovaarrii]
t	[th], sanan lopussa [h], lauseen lopussa [h(t)]	[th], sanan lopussa [h], lauseen lopussa [h(t)]	Náttašduottar [naattashtuottar]   Máhtedievvá itämurteessa [määhtetievvää], länsimurteessa [maahtetievvaa]
ŧ	[θ] kuten englannin sanassa think	[θ] kuten englannin sanassa think	Ruoŧŧa [ruoθθa] (suomeksi Ruotsi)
u	[u]* tai [uu] yksitavuisissa ja ensimmäisessä tavussa, [uu] jäljempänä	[u]* tai [uu] yksitavuisissa ja ensimmäisessä tavussa, [uu] jäljempänä	Čuđđečearru itämurteessa [tshuuððetshierruu], länsimurteessa [tshuððetsheärruu]
v	[v]	[v]	Máhtedievvá itämurteessa [määhtetievvää], länsimurteessa [maahtetievvaa]
z	[ts]	[ts]	Čázájávri itämurteessa [tshäätsääjävrii], länsimurteessa [tshaatsaajaavrii]
zz	[ddts]	[ddts]	Gazzačuohppanjohka itämurteessa [kaddtsatshuehhpanjoohka], länsimurteessa [kaddtsatshuohhpanjohkaa]
ž	[tsh]	[tsh]	Árbmobuolža itämurteessa [arəmopuelltsha], länsimurteessa [aarəmopuoltsha]
žž	[ddtsh]	[ddtsh]	Loažžejávri itämurteessa [loäddtshejävrii], länsimurteessa [loaddtshejaavrii]

* Vokaalit ääntyvät lyhyinä diftongeissa ja vahva-asteisten konsonanttiyhtymien htt, hčč, hcc, hkk ja hpp edellä.

Lainasanoissa ja -nimissä (kuten Wien, Töölö) saattaa olla kirjaimia q, w, x, ä, æ [ä], ö, œ [ö], y ja å.

Joissakin r- ja l-alkuisen konsonanttiyhtymän sisältävissä sanoissa voi kuulua lyhyt svaavokaali, kuten ’kolmea’ tarkoittavassa sanassa golbma [koləpma] ja sukunimeä tarkoittavassa sanassa goargu [koarəkuu]. Svaavokaali muistuttaa usein sanan jälkimmäistä vokaalia. Se on merkitty ääntöohjeisiin kansainvälisen foneettisen aakkoston (IPA) mukaisesti ə:nä.

Konsonanttiyhtymissä rc(c), rč(č), rk(k), rp(p), rt(t), lč(č), lk(k), lp(p), lt(t), mp(p), nc(c), nč(ž), ŋk sekä yhtymissä ic(c), ik(k), ip(p) ja it(t) kuuluu ylimääräinen h-äänne, kuten nimissä Birkejohka (itämurteessa [pirəhkejoohka], länsimurteessa [pirəhkejohkaa]), Cáiceguoika (itämurteessa [tsäjhtsekuejhka], länsimurteessa [tsaajhtseguojhka]) ja Gumpenjunni [kumhpenjunnii].

Ohje ääntöasuineen on pohjoissaamen asiantuntijoiden tarkistama.