Pohjoissaamen aakkosto eroaa osin suomen aakkostosta. Myös ääntämisessä on eroja. Lisäksi on huomioitava, että nimet voidaan ääntää pohjoissaamen itämurteissa eri tavalla kuin länsimurteissa.
Pohjoissaamea puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa puhuttava pohjoissaame jaetaan itä- ja länsimurteisiin. Esimerkiksi Sodankylän Vuotsossa puhutaan länsimurretta ja Utsjoella ja Norjan Kaarasjoella itämurretta. Murre-erot näkyvät joissakin sanavalinnoissa, sanojen ääntämisessä ja taivutusmuodoissa.
Esimerkiksi bátni ’hammas’ äännetään itämurteessa [pätnii] ja länsimurteessa [paatnii], kahvittelemassa-sanasta käytetään itämurteessa asua gáfestallamin ja länsimurteessa gáfestallame, pojasta käytetään itämurteessa sanaa gánda ja länsimurteessa sanaa bárdni ja tänään kirjoitetaan itämurteessa otne ja länsimurteessa odne.
Konsonanteista f, h, m, n, r, s, š ja v ääntyvät suomen tavoin. L ja j ääntyvät usein samalla tavoin kuin suomessa, mutta esimerkiksi yhtä äännettä edustavissa yhdistelmissä lj, dj, nj, nnj ja llj kuuluu liudennus eli konsonantti muuttuu j:mäiseksi.
Myös vokaalit e, i, o ja u äännetään kuten suomen kielessä. Pituuteen vaikuttaa vokaalin asema sanassa. Diftongi ea äännetään länsimurteessa yleensä asussa [eä]. Itämurteessa sama diftongi ääntyy asussa [ie] esimerkiksi nimessä Deatnu [tietnuu], asussa [eä] esimerkiksi nimessä Geađgevárri [keäðkevärrii] ja asussa [ea] esimerkiksi nimessä Deatnovárit [teatnovääriih(t)].
Pohjoissaamen a, b, c, d, g, k, p, t, z ja ž ääntyvät yleensä eri tavalla kuin suomen kielessä. Lisäksi aakkostoon kuuluvat á, č, đ, ƞ ja ŧ.
Alla esitetään pohjoissaamen aakkoset karkeine ääntämisohjeineen. Vaihtoehtoiset ääntämistavat on esitetty rinnalla.
kirjain ääntöasu itämurteessa ääntöasu länsimurteessa esimerkki a o:maisena [â] tai [ââ], joskus myös [a] tai [ä] [a] Anár
itämurteessa [âânäär],
länsimurteessa [anaar], suom. Inari
dakkár
itämurteessa [takkäär],
länsimurteessa [takkaar] ’sellainen’á [ää] sanan lopussa; [ää] tai [ä]* kun jäljempänä on e, i tai á; [aa] tai [a]* kun jäljempänä on a, o tai u [aa] tai [a]* Náttašduottar [naattashtuottar]
Sápmi, Sámieana(n)
itämurteessa [säpmii], [säämiena],
länsimurteessa [saapmii], [saamieänan],
suom. Saamenmaab [p] tai [v] [p] Niibevárri
itämurteessa [nijpevärrii],
länsimurteessa [nijpevaarrii]
Riebannjárga
itämurteessa [rievannjarəka],
länsimurteessa [riepannjaarəka]bb [bbp] [bbp] Luossanibba [luossanibbpa] c [ts] [ts] Cáicečuolbma
itämurteessa [tsäjtsetshueləma],
länsimurteessa [tsaajtsetshuoləma]cc [tts] [tts] Birccinjárga
itämurteessa [pirttsinjarəka],
länsimurteessa [pirttsinjaarəka]č [tsh] [tsh] Niilláčorru
itämurteessa [nijlläätshorruu],
länsimurteessa [nijllaatshorruu]čč [ttsh] [ttsh] Dáččaluspi [taattshaluspii] d [t] sanan alussa, 3. tavussa kuten [ð] [t] sanan alussa, 3. tavussa kuten [ð] Máhtedievvá
itämurteessa [määhtetievvää],
länsimurteessa [maahtetievvaa]dd [ddt] [ddt] Goddevađat
itämurteessa [koddtevââđah(t)],
länsimurteessa [koddtevaðaah(t)]đ [ð] [ð] Máđeroaivi
itämurteessa [määðeroäjvii],
länsimurteessa [maaðeroajvii]e [e] [e] Geađgevárri
itämurteessa [keäðkevärrii],
länsimurteessa [keäðkevaarrii],
suom. Kivivaaraf [f] [f] Fanasgielas
itämurteessa [fânaskielas],
länsimurteessa [fanaskielas]g [k], joskus tavuraja [k] Gahperoaivi
itämurteessa [kââhperoäjvii],
länsimurteessa [kahperoajvii]
Vuogojávri
itämurteessa [vuo,ojävrii] (g:n paikalla tavuraja),
länsimurteessa [vuokojaavrii]gg [ggk] [ggk] vággi
itämurteessa [väggkii],
länsimurteessa [vaaggkii]
'laakso (pieni ja syvä)'h [h] [h] Habat [hapah],
suom. Hapakka (vaara),
konsonanttiyhtymät hj, hl, hm, hn ja hr ääntyvät soinnittomina [j], [l], [m], [n] ja [r]i [i], kaksitavuisten sanojen lopussa [ii], toisen vokaalin jäljessä [j] [i], kaksitavuisten sanojen lopussa [ii], toisen vokaalin jäljessä [j] Cáiceguoika
itämurteessa [tsäjhtsekuejhka],
länsimurteessa [tsaajhtsekuojhka]
várri
itämurteessa [värrii],
länsimurteessa [vaarrii]
'vaara, tunturi'j [j], konsonanttiyhtymissä lj, llj, dj, ddj, nj liudentuneena [j], konsonanttiyhtymissä lj, llj, dj, ddj, nj liudentuneena Básenjárga
itämurteessa [pääsenjarəka],
länsimurteessa [paasenjaarəka] nj liudentuneena,
suom. Paasiniemik [k] tai [kh] [k] tai [kh] Vuoskotvárri
itämurteessa [vuesskohvärrii],
länsimurteessa [vuosskohvaarrii]
Kárášjohka
itämurteessa [khäräšjoohka],
länsimurteessa [kaaraashjohkaa]
suom. Kaarasjoki (Norjassa)l [l], ll usein korostuneesti [lll], konsonanttiyhtymissä lj, llj liudentuneena [l], ll usein korostuneesti [lll], konsonanttiyhtymissä lj, llj liudentuneena Njallavárri
itämurteessa [njââllâvärrii],
länsimurteessa [njalllavaarrii] nj liudentuneenam [m] [m] Árbmobuolža
itämurteessa [arəmopuelltsha],
länsimurteessa [aarəmopuoltsha]n [n] [n] Unnavárážat
itämurteessa [unnavääräätshah],
länsimurteessa [unnavaaraatshah],
suom. Pikkuvaaratƞ [ƞ], ŋŋ ääntyy kuten kengän-muodossa [ŋŋ], ƞg puolestaan kuten kenkä-muodossa [ŋk] [ƞ], ŋŋ ääntyy kuten kengän-muodossa [ŋŋ], ƞg puolestaan kuten kenkä-muodossa [ŋk] Máƞgavárri
itämurteessa [maƞkavärrii],
länsimurteessa [maaƞkavaarrii],
suom. Mankavaarao [o]* tai [oo] ensimmäisessä tavussa, [o] jäljempänä [o]* tai [oo] ensimmäisessä tavussa, [o] jäljempänä Vuohčču [vuohttshuu],
suom. Vuotsop [ph] [ph] Gazzačuohppanjohka
itämurteessa [kaddtsatshuehhpanjoohka],
länsimurteessa [kaddtsatshuohhpanjohkaa]r [r] [r] Skierroaivi
itämurteessa [skerroäjvii],
länsimurteessa [skierroajvii]s [s] [s] Luossanibba [luossanibbpa] š [sh] eli IPA:n [ʃ] [sh] eli IPA:n [ʃ] Rámšovárri
itämurteessa [ramshovärrii],
länsimurteessa [raamshovaarrii]t [th], sanan lopussa [h], lauseen lopussa [h(t)] [th], sanan lopussa [h], lauseen lopussa [h(t)] Náttašduottar [naattashtuottar]
Máhtedievvá
itämurteessa [määhtetievvää],
länsimurteessa [maahtetievvaa]ŧ [θ] kuten englannin sanassa think [θ] kuten englannin sanassa think Ruoŧŧa [ruoθθa],
suom. Ruotsiu [u]* tai [uu] yksitavuisissa ja ensimmäisessä tavussa, [uu] jäljempänä [u]* tai [uu] yksitavuisissa ja ensimmäisessä tavussa, [uu] jäljempänä Čuđđečearru
itämurteessa [tshuuððetshierruu],
länsimurteessa [tshuððetsheärruu]v [v] [v] Máhtedievvá
itämurteessa [määhtetievvää],
länsimurteessa [maahtetievvaa]z [ts] [ts] Čázájávri
itämurteessa [tshäätsääjävrii],
länsimurteessa [tshaatsaajaavrii]zz [ddts] [ddts] Gazzačuohppanjohka
itämurteessa [kaddtsatshuehhpanjoohka],
länsimurteessa [kaddtsatshuohhpanjohkaa]ž [tsh] [tsh] Árbmobuolža
itämurteessa [arəmopuelltsha],
länsimurteessa [aarəmopuoltsha]žž [ddtsh] [ddtsh] Loažžejávri
itämurteessa [loäddtshejävrii],
länsimurteessa [loaddtshejaavrii]
* Vokaalit ääntyvät lyhyinä diftongeissa ja vahva-asteisten konsonanttiyhtymien htt, hčč, hcc, hkk ja hpp edellä.
Lainasanoissa ja -nimissä (esim. Wien, Töölö) saattaa olla kirjaimia q, w, x, ä, æ [ä], ö, œ [ö], y ja å.
Joissakin r- ja l-alkuisen konsonanttiyhtymän sisältävissä sanoissa voi kuulua lyhyt svaavokaali, kuten kolmea tarkoittavassa sanassa golbma [koləpma] ja sukunimeä tarkoittavassa sanassa goargu [koarəkuu]. Svaavokaali muistuttaa usein sanan jälkimmäistä vokaalia. Se on merkitty ääntöohjeisiin IPA-aakkoston mukaisesti ə:nä.
Konsonanttiyhtymissä rc(c), rč(č), rk(k), rp(p), rt(t), lč(č), lk(k), lp(p), lt(t), mp(p), nc(c), nč(ž), ŋk sekä yhtymissä ic(c), ik(k), ip(p) ja it(t) kuuluu ylimääräinen h-äänne, kuten nimissä Birkejohka (itäm. [pirəhkejoohka], länsim. [pirəhkejohkaa]), Cáiceguoika (itäm. [tsäjhtsekuejhka], länsim. [tsaajhtseguojhka]) ja Gumpenjunni [kumhpenjunnii].
Ohje ääntöasuineen on pohjoissaamen asiantuntijoiden tarkistama.
Guttorm, Inga – Jernslettern, Johan – Nickel, Klaus Peter: Davvin – Saamen kielen peruskurssi
Länsman, Helmi: Cealkke dearvvuođaid
Nickel, Klaus Peter – Sammallahti, Pekka: Nordsamisk grammatik
Pope, Kirsten – Sárá, Máret: Eatnigiella – Giellaoahpu váldogirji
Sammallahti, Pekka: Norjansaamen Itä-Enontekiön murteen äänneoppi
Sammallahti, Pekka: Saamen peruskurssi 1–2 (moniste)
Sammallahti, Pekka: The Saami languages – An Introduction
Sammallahti, Pekka: Cealkkaoahpa vuođđogursa (moniste)
Sammallahti, Pekka: Gielladutkama terminologiija