Liitteet -kin ja -kaan/-kään: yölläkin, ei ollutkaan

Ohje lyhyesti

Liite -kin ja sen kielteinen pari -kaan/-kään kiinnittyvät monentyyppisiin sanoihin. Kun ne liittyvät muuhun kuin verbiin, merkitys on tavallisesti ’myös’ tai ’edes’:

Poliisikin tulee. (’myös poliisi’)

Rahaakaan ei ole. (’myös rahaa ei ole’, ’ei edes rahaa’)

Verbiin kiinnittyessään näillä liitteillä on erilaisia käyttöjä, jotka yleensä liittyvät – tavalla tai toisella – kirjoittajan tai puhujan asennoitumiseen puheena olevaa asiaa kohtaan. Ne voivat ilmaista odotuksenmukaisuutta, samanmielisyyden vahvistusta, yllätystä, vastalausetta tai uhkailua. Joskus merkityksenä voi olla ’myös’.

Poliisi tuleekin. (yllätys)

Älä yritäkään tulla. (uhkaus)

Hän ymmärtää ja puhuukin viroa. (’myös’)

Lisäksi -kin ja -kaan/-kään ovat kivettyneitä osasia sellaisissa pikkusanoissa (partikkeleissa) kuin joskin, kuitenkin, ainakin, sittenkin, joskaan, kuitenkaan, ainakaan, sittenkään. Joissain tapauksissa -kin voi synnyttää myös leikillistä sävyä: juurikin, aivankin.

Liitteiden moninaisen käytön takia tekstiin tulee herkästi häiritsevää -kin- tai -kaan/-kään-toisteisuutta.

Tämän ohjeen osat ovat seuraavat:

Merkitys ’myös, jopa, peräti, (ei) edes’
Odotuksenmukaista tai yllättävää: -kin ja -kaan/-kään verbissä
Liite -kin ja -kaan/-kään vaikka-lauseissa
Liite -kaan/-kään myöntölauseissa
Liite -kin ja -kaan/-kään kysymyslauseissa

Muita -kin- ja -kaan/-kään-liitettä koskevia ohjepankin ohjeita:

Koko ohje

Merkitys ’myös, jopa, peräti, (ei) edes’

• Kun -kin kiinnittyy muuhun sanaan kuin verbiin tai pikkusanaan eli partikkeliin, kuten varsin tai silloin, sen tavallisin merkitys on ’myös’: minäkin ’minä myös’. Usein sävy on paljoksuva ’jopa’, ’peräti’.

Sinullakin on mahdollisuus vaikuttaa! (’myös’)

Koirakin voi sairastua dementiaan.

Marraskuinen päivä Arkangelissa on normaaliakin koleampi. (’jopa’)

Sähköt voivat olla poikki useitakin päiviä.

Oliko siellä paljonkin väkeä?

• Kielteisen -kaan/-kään-liitteen merkitys on ’ei myöskään’, ’ei edes’:

Ei kissakaan kiitoksella elä.

Eikö teilläkään toimi MTV3?

• -kin, -kaan/-kään ilmaisevat, että puheena oleva asia sijoittuu jonkin asteikon ääripäähän. Koska tuo asteikko on epätäsmällinen, myös itse -kin-, -kaan/-kään-ilmaus voidaan tulkita eri lauseyhteyksissä hieman eri tavoin. Esimerkiksi keskustelun avauksessa tai puheenaiheen vaihdossa -kin-, -kaan-/-kään-liitteen sisältävä ilmaus voi esittää lisän puhujien tuntemaan tapahtumien ketjuun:

– Kurkikin jo lähti.

– Se on Maijakin sitten eronnut.

– Ei tuo Maijakaan ole vielä tullut takaisin.

• -kin ja -kaan/-kään aiheuttavat eri merkityksiä sen mukaan, mihin sanaan ne lauseessa liittyvät.

Minultakin unohtui kännykkä.

Minulta unohtui kännykkäkin.

Minulta unohtuikin kännykkä.

Minäkään en pidä sipulista.

Minä en pidä sipulistakaan.

Minä en pidäkään sipulista.

Liite -kin on lyhyt ja kätevä, mutta huomaamattoman kokonsa takia sitä tulee joskus käytettyä liikaa samassa tekstikatkelmassa:

-kin-liitteen toistoa

Petojakin pitää olla. Niilläkin on oikeus asua täällä.

– Vrt. ei -kin-toistoa: Petojakin pitää olla. Myös niillä on oikeus asua täällä.

Yhtiö on kokenut koviakin, mutta kykeni kuitenkin esimerkiksi osingonmaksuun lamavuosinakin.

– Vrt. ei -kin-toistoa: Yhtiö on kokenut koviakin, mutta kykeni silti osingonmaksuun jopa lamavuosina.

Huom. Jos nimen lopussa on k (kuten nimissä Erik ja New York), on nimen yhteydessä selvempää käyttää sanaa myös kuin liitettä -kin- tai -kaan/-kään:

”Erikkin”
– Vrt. selvempi: myös Erik

ei ”New Yorkkaan”
– Vrt. selvempi: ei myöskään New York

Odotuksenmukaista tai yllättävää: -kin ja -kaan/-kään verbissä

Kun -kin kiinnittyy verbiin, ilmaukseen sisältyy yhteydestä riippuen yleensä joko odotuksenmukaisuuden tai yllätyksen merkitys. Harvemmin kyseessä on puhtaasti lisäävä merkitys ’myös’. Liite -kin verbissä osoittaa siis tavallisesti kirjoittajan tai puhujan asennoitumista puheena olevaan asiaan:

Odotuksenmukainen jatko

-kin: Miehellä oli jo Simossa ollessaan noin 500 linnunmunaa käsittävä kokoelma, josta hän saikin lisänimen ”munahullu”. (päätelmä, ’niinpä’)

-kaan/-kään: Ohjauskorkoon ei odotettu muutosta, eikä sitä tullutkaan.

Odotuksenvastainen jatko, yllätys

-kin: City-lehti ilmestyykin vielä kerran! (aiemmin kerrottu toisin)

Mies yritti pankkiryöstöä – suostuikin ottamaan lainan!

-kaan/-kään: Google köhii – rahaa ei tullutkaan odotusten mukaisesti.

Myös keskustelussa -kin ja -kaan/-kään esiintyvät verbiin kiinnittyneinä kahtalaisesti: sekä samanmielisyyttä (odotuksenmukaisuutta) että yllätyksellisyyttä vahvistamassa:

Samanmielinen vahvistus

– Hienoa!
– Niin onkin!

– Ei tämä lumentulo enää paljon naurata.
– Ei nauratakaan.

Yllätys, vastalause

Juna tulikin ajoissa. (’luulin, että se on myöhässä’)

Enkö saakaan työmarkkinatukea?

Varoitus, uhkaus

Jäätelö on ruokaa, uskallakin väittää vastaan!

Älä yritäkään tulla lähemmäksi!

Epäuskoinen toive, pettymyksen ilmaus

– Kotona on varmaan jo siivottu.
– Olisikin!

Liite -kin ja -kaan/-kään vaikka-lauseissa

Vaikka-lauseissa -kin tai -kaan/-kään voi kiinnittyä verbiin myös ilman lisämerkityksiä, sillä vaikka-lauseet ilmaisevat jo sellaisenaan odotuksenvastaisuutta, merkitystä ’siitä huolimatta että’ tai ’tosin’. Liite voi vahvistaa tätä merkitystä, mutta se toimii usein myös pelkkänä lauseen rakennetta tasapainottavana elementtinä:

Tove Jansson ei halunnut tavata lukijoitaan, vaikka kirjoittikin ~ vaikka kirjoitti heille kirjeitä.

Hän on yhä maansa parhaita pelaajia, vaikkei enää jatkakaan ~ vaikkei enää jatka maajoukkueessa.

Kun verbi on vaikka-lauseen lopussa, tasapainottava -kin tai -kaan/-kään verbissä tuntuu jopa välttämättömältä:

Lordi on Lordi, vaikka viisut voittikin.

Pekka Korpi on yksi Vermon vetonauloista, vaikkei päälähdöissä ajakaan.

Liite -kin kiinnittyy verbiin myös seuraavanlaisessa niin- ja kuin-sanat sisältävässä rakenteessa, joka merkitykseltään vastaa vaikka-lausetta:

Pitää mennä töihin, niin jouluaatto kuin onkin.

Liite -kaan/-kään myöntölauseissa

Liite -kaan/-kään on kiteytynyt myös muutamiin myöntömuotoisiin rakenteisiin, esimerkiksi seuraavanlaisiin:

Kysymys

Missäs Liisa nyt asuukaan? (kysyjä on muistavinaan)

Vertailu

Saatat olla onnellisempi kuin arvaatkaan!

Ehtolause

Harmittava pikkunälkä on melko yleinen vaiva, etenkin jos yrittääkään ajatella laihduttamista.

Jos pienintäkään oiretta ilmaantuu, kannattaa käydä lääkärissä.

Liiallisuus, rajallisuus, vaikeus tms.

On liian myöhäistä maksaa enää laskujakaan.

Olet vielä aika nuori ajattelemaankaan perheen perustamista.

Kulutustottumuksia on vaikea yrittääkään muuttaa.

Vastaavasti tällaisissa myöntölauseissa käytetään myös muita yleensä vain kieltolauseissa esiintyviä sanoja, kuten mitään,missään ja koskaan: Oletko syönyt mitään? Hänellä on nyt enemmän rahaa kuin koskaan.

Liite -kin ja -kaan/-kään kysymyslauseissa

• Sekä -kin- että -kaan/-kään-ilmauksia käytetään mikä- ja kuka-sanan sisältävissä huudahduksissa tai retorisissa kysymyksissä (retorisiin kysymyksiin ei odoteta vastausta). Näissä -kin-vaihtoehto osoittaa joskus selvemmin odotuksenmukaisuutta ja -kaan/-kään-ilmaus yllätystä. Ero on epäselvä, joskus olematonkin.

Voi miten sinä osaatkin esittää asiat aina niin kauniisti!

Miten tämä voikin olla taas niin vaikeaa!

Vau, kuinka hienosti hän laulaakaan!

Miten voikaan olla näin ikävä jotakuta!

• Myös samantekevyyttä ilmaisevissa kysymyksen muotoisissa lauseissa käytetään sekä -kin- että -kaan/-kään-liitettä:

Missä hän sitten asuukin/asuukaan, löydän hänet. (’yhdentekevää, missä hän asuu’)

Periaatteessa -kaan/-kään-vaihtoehdon voi tässä tulkita niin, että vastaus jää avoimeksi, siinä viitataan jopa kaikkiin kyseeseen tuleviin mahdollisuuksiin. Sen sijaan -kin-ilmauksessa vastausvaihtoehdot esitetään rajallisempina, mahdollisesti tunnettuina. Usein merkityseroa -kin- ja -kaan/-kään-ilmauksen välillä ei tällaisessakaan tapauksessa ole.

Tulevan presidentin, kuka hän onkin, tulisi pysyä kehityksen kulussa mukana.

Hyvin hän näyttää pärjäävän, minne hän meneekin.

Mitä teetkin, tee se rehellisesti.

Ei voi kuin onnitella käsikirjoittajaa, kuka ikinä hän onkaan.

Onnittelut voittajalle, missä hän sitten asuukaan.

• -kin on tavallinen kieltomuotoisissa -kö-kysymyksissä, joihin ilmauksen esittäjä tavallaan odottaa itselleen samanmielistä reaktiota:

Eikö tulekin hieno tunne, kun ylittää itsensä?

Tyyli muistuttaa vähän Waltaria, eikö muistutakin?

Etkö olekin nyt iloinen siitä, että käytit lapsena hammasrautoja?

Tiesitkö?

Esimerkiksi sana erittäinkin on ollut käytössä jo 1900-luvun alkupuoliskolla. Nykysuomen sanakirjassa (1951–1961) se on esitetty neutraalina, mutta uudemmassa Kielitoimiston sanakirjassa se on saanut tyylimerkinnän ”vanhahtava”.