Siirry sisältöön

Nominatiivi ja partitiivi: lehti vai lehteä ei tullut?

Ohje lyhyesti

Sekä nominatiivi (lehti, kuva) että partitiivi (lehteä, kuvaa) ovat mahdollisia sijamuotoja sellaisissa kieltolauseissa kuin

Lehti ei tullut tänään. Kuva ei näy tänne.

Lehteä ei tullut tänäänkään. Kuvaa ei näy ollenkaan.

Merkitysero on hyvin vähäinen, joskus olematonkin.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Lehti ei tullut vai lehteä ei tullut?

Sijamuodot nominatiivi (lehti) ja partitiivi (lehteä) ovat molemmat mahdollisia subjektin muotoja sellaisissa kieltolauseissa kuin

Lehteä ei tullut tänään.

Lehti ei tullut tänään.

Näiden lauseiden merkitysero on vähäinen. Periaatteessa ero on seuraava: Lauseessa lehteä ei tullut kielletään tavallaan koko tilanne; mitään ei ilmestynyt paikalle. Myös koko lehden ilmestyminen jää avoimeksi.

Sen sijaan lauseessa lehti ei tullut kielletään lehden tulo; lehden olemassaoloa ei kielletä. Siksi nominatiivisubjekti (lehti) sopii myös seuraavaan yhteyteen, jossa ei kielletä muuta kuin oikeaan osoitteeseen tulo:

Lehti ei tullut oikeaan osoitteeseen.

Kuvaa ei näy vai Kuva ei näy?

Lauseiden lehti ei tullut ja lehteä ei tullut kaltaisia lausepareja voivat muodostaa myös mm. verbit näkyä ja kuulua. Subjekti on nominatiivissa (ääni ei kuulunut) tavallisesti silloin, kun puhutaan tietystä yksilöidystä tai muuten täsmennetystä asiasta eikä kielletä koko tilannetta. Partitiivia (ääntä ei kuulunut) taas käytetään, kun kielto on epätarkempi, laajempi, ylimalkaisempi tai joskus myös osittainen. Merkitysero on vähäinen, joskus aivan olematon.

Miksi videoiden ääni ei kuulu?

Hiv-tartunta ei näy päällepäin.

Miksi sivuni ei näy Google-haussa?

Ilotulitus ei näkynyt, talot olivat edessä.

Juontajan huulet liikkuivat, mutta ääntä ei kuulunut.

Missä vika, kun Media Player -ohjelmassa ei näy kuvaa?

Jos Asenna Windows -sivua ei näy, sinun on muokattava järjestelmän asetuksia.

Ilotulitusta ei näkynyt, koska oli niin pilvistä.

Yksilöistä puhuttaessa käytetään partitiivia (Nykästäsinua). Kieltolauseessa kielletään tilanne, esimerkiksi paikalle tulo:

Matti Nykästä ei näkynyt Puijolla.

Missäs olet ollut, kun sinua ei ole näkynyt?

Todistajaa ei kuulunut paikalle, joten juttua siirrettiin.

Verbin olla, olla olemassa sisältävissä ilmauksissa kielletään yksilön tms. olemassaolo:

Isää ei enää ole (kirjan nimi)

Akaan kirkko on Toijalassa. Toijalan kirkkoa ei ole olemassa.

Jos mukana on yhtään-, yhtäkään-, ainoatakaan-, ensimmäistäkään-tyyppinen määrite, yksikkömuotoinen partitiivisubjekti (yhtään suomalaista) on mahdollinen monissa muissakin kieltolauseissa. Lause kieltää puheena olevan olemassaolon kyseisessä tapahtumassa, asiassa tms.:

Voi olla, että ensi kaudella ei F1:ssä aja ainuttakaan suomalaista.

Yhtyeessä ei soita yhtäkään alkuperäisjäsentä.

Partitiivisubjektia (Mattia) käytetään myös mm. kysymyslauseissa:

Onko Mattia näkynyt?

Mitä vikaa hämäläisyydessä ja savolaisuudessa?

Onko opettajalla oikeutta katsoa oppilaan reppuun?

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta