Siirry sisältöön

Paketoivia partisiippimääritteitä: sähkökatkosta aiheutuneita ongelmia koskevia ohjeita

Ohje lyhyesti

Verratuna sivulauseeseen partisiippi-ilmaus (kuten tätä asiaa koskeva) esittää luonnehdinnan tiiviisti ikään kuin taustatietona:

Tätä asiaa koskeva huomautus oli turha. – Vrt. Huomautus, joka koski tätä asiaa, oli turha.

Aitaan törmänneen miehen tila on vakaa.

Joskus monisyinen partisiippi-ilmaus kuitenkin paketoi asioita liiankin tiiviiksi ja vaikeasti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi; siihen siis tiivistyy liikaa olennaista asiaa:

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaiselle aiheutuneiden kustannusten määrittämisessä huomioon otettavista seikoista.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Ks. myös ohjetta Lauseenvastikkeet: mikä on lauseenvastike? kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Koko ohje

Tekevä-, tehnyt-, tehty-, tekemä-tyyppisten partisiippimääritteiden merkitys

Sellaisia verbimuotoja kuin tekevä, koskeva, tehnyt, loukkaantunut, tehtävä, suoritettava, tehty, vakuutettu, tekemä, ehdottama sekä tekemätön, julkaisematon kutsutaan kieliopissa partisiipeiksi. Niitä käytetään paitsi verbien liittomuodoissa (kuten on ehdottanut, oli tehty) myös adjektiivin tavoin: hurraava fani, tekstit ovat viimeisteltyjä tai viimeistelemättömiä.

Koska partisiipit ovat verbimuotoja, ne saavat verbin määritteitä. Määritteet paketoituvat kuitenkin tiiviimmin kuin persoonamuotoisen verbin yhteydessä. Substantiivin edellä olevat partisiipit määritteineen vastaavat yleensä merkitykseltään joka-lausetta:

Taulukko: Substantiivin määritteenä partisiippirakenne tai joka-lause

Partisiippirakenne määritteenä
substantiivin edellä
Joka-lause määritteenä substantiivin jäljessä (lauseessa persoonamuotoinen verbi)
talousarviota koskeva esitysesitys, joka koskee talousarviota
huomenna julkaistava levylevy, joka julkaistaan huomenna
lievästi loukkaantunut kuljettajakuljettaja, joka on/oli loukkaantunut lievästi
viimeksi valittu vaihtoehtovaihtoehto, joka valittiin / on valittu viimeksi
johtajan ehdottama muutosmuutos, jota johtaja ehdotti / on ehdottanut
täysin auraamaton katukatu, jota ei ole aurattu

Adjektiiveina käytetyt partisiippiperäiset sanat saavat adjektiivin määritteitä: erittäin vakuuttava, melko pettynyt.

Partisiippimäärite siis luonnehtii substantiivipääsanassa ilmaistua asiaa, olentoa tms. Joskus kuitenkin näkee käytettävän sellaisia partisiippimääritteitä, joiden tarkoittamaa asiaa ei todellisuudessa ole olemassa (esimerkiksi sanojen kielletty, puuttuva, kadonnut, vähenevä yhteydessä). Tällaisissa tapauksissa tiivis partisiipin sisältävä ilmaus voi joskus synnyttää koomisenkin vaikutelman:

Lukemista häiritsi puuttunut kirjain otsikossa.

Yksiselitteinen: Lukemista häiritsi kirjaimen puuttuminen otsikosta.

Vaivaako sinua puuttuva hammas?

– Yksiselitteinen: Vaivaako sinua hampaan puuttuminen?

Televisiomainonnan kiellettyä esitysaikaa pidennetään yhdellä tunnilla kello 22:een.

Yksiselitteinen: Televisiomainosten esityskieltoa pidennetään – –.

Kun yritetään ilmaista asiat mahdollisimman tiiviisti, voivat niiden väliset suhteet joskus huomaamatta jäädä monitulkintaisiksi, kuten seuraavassa:

Suomi ei koskaan tunnustanut juridisesti Viron menetettyä itsenäisyyttä.

– Ilmaus on epäselvä: Kumpaa Suomi ei tunnustanut: vuonna 1918 julistettua itsenäisyyttä, joka 1940 menetettiin, vai itsenäisyyden menettämistä ja liittämistä Neuvostoliittoon 1940? 

Kokousväen keskustelema asia

Tekemä-tyyppinen sana (ns. agenttipartisiippi) voi olla substantiivin määritteenä, jos se on muodostettu sellaisesta verbistä, joka saa objektin (esim. luin kirjan) taikka esiintyy objektimaisen määrän ilmauksen kanssa (esim. uin kilometrin) (ks. erillistä ohjetta Ajan ja määrän ilmauksia: muotovaihtelun yleissääntö kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa):  

tytön ostama leipä, vrt. tyttö osti leivän (objekti)

kansan valitsema edustaja, vrt. kansa valitisi edustajan (objekti)

rekan ajama kilometri, vrt. rekka ajoi kilometrin (objektimainen määrän ilmaus)

Joskus näkee käytettävän myös sellaisia tekemä-tyyppisiä määritteitä, jotka on muodostettu muunkinlaisista kuin objektin saavista verbeistä. Puhumista, ajattelemista tms. ilmaisevien verbien yhteydessä rakenne on tavallisin ja selvin:

Kokousväen eniten keskustelema asia on tällä hetkellä – –.

Muunlaisten verbien yhteydessä ilmaustyyppi on harvinaisempi ja joskus tulkinnaltaan epäselvä. Selvyyden vuoksi vaihtoehtoisia ilmaisutapoja kannattaa suosia siitäkin huolimatta, että kokonaisuus pidentyisi:

Kirjoittajan viittaama hallinto-oikeuden päätös koskee yksittäisen muutoksenhakuasian käsittelyä.

Selvemmin: Hallinto-oikeuden päätös, johon kirjoittaja viittaa, koskee – –.

Itä-Suomen ja Jyväskylän raviratojen suurkilpailun Cartivet Meetingin voittoon eteni pelaajien luottama Upstream.

Selvemmin: – – voittoon eteni Upstream, johon pelaajat luottavat ~ voittoon eteni pelaajien luottohevonen Upstream.

Ilmaustyypistä keskusteltu kysymys katso erillistä ohjetta Passiivimaisia rakenteita: määrätyissä paikoissa, keskusteltu kysymys kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Partisiippimääritteiden hyödyt ja haitat

• Partisiippi-ilmaus voi esittää luonnehdinnan pääsanastaan tiiviisti taustatietona eikä pääasiana. Tällainen tärkeidenkin asioiden taustatiedoksi paketointi on tyypillistä esimerkiksi uutis- ja urheiluteksteille: 

Henkilöautolla linja-auton kylkeen törmännyt mies loukkaantui vakavasti torstaina Espoossa.

Vancouveriin kesken jääkiekon NHL-kauden siirtynyt ruotsalaissentteri avasi maalitilinsä.

Elämänsä juoksuun viimeksi innostunut ja 900 metrin kirin kolmannella radalla ilman vetoapua sisukkaasti perille sinnitellyt 10 Eagle's Arrow oli – –.

Erityisen tavallista tiiviiden partisiippi-ilmausten käyttö on viranomaisteksteissä. Niissä myös partisiippi-ilmausten ketjuuntuminen on yleistä. Partisiipin määritteellä voi siis olla määritteenään toinen partisiippi, jolla puolestaan on omia määritteitä. Lisäksi määritteinä voi olla muitakin sanoja. Tällaista on hankala ymmärtää:

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettua hanketta koskevaan hakemukseen on liitettävä mainitun lain mukainen arviointiselostus.

Jos partisiipin ja sen määritteiden ketjun pääsana sijaitsee kaukana ketjun alusta, on vaikeaa hahmottaa koko lauseen rakennetta ilman, että palaa tekstissä taaksepäin.

• Aina ei ole ensilukemalla edes selvää, mitkä sanat ketjussa liittyvät toisiinsa. Peräkkäisten sanojen suhteet saattavat tulla ensin tulkituksi väärin, jos sanat sopivat muotonsa perusteella useamman sanan määritteeksi. Partisiipin ja sen määritteiden rajaa usein selventää, kun asian esittää sivulauseella, jossa määritteiden ja pääsanojen suhteet tulevat esiin:

Epäselvä määriteketju → vaihtoehtona sivulause

Muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle ilmoituksen käsittelystä aiheutuvista tarpeellisista ja kohtuullisista kuluista.

Selvemmin esimerkiksi: Muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista kuluista, joita ilmoituksen käsittelystä aiheutuu yhtiölle ja toiselle osakkeenomistajalle.

Myös lyhyehkö partisiippi-ilmaus voi joskus haitata kokonaisuuden hahmottamista, jos virkkeessä on sen lisäksi paljon muunkinlaisia määritteitä. Seuraavassa esimerkissä partisiippi-ilmaus kohtuulliseksi harkitut on vain kaksisanainen, mutta lauseessa on lisäksi muita määritteitä (esimerkissä lihavoitu), jotka pidentävät virkettä:

Vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikulujen korvauksena kohtuulliseksi harkitut 2 250 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 14.6.2010 lukien ottaen huomioon, että kantajan vaatimus on hyväksytty ainoastaan osaksi, samalla vaatimus enemmälti hyläten.

– Lyhyemmin ja selvemmin:

Vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2 250 euroa. Tämä summa on harkittu kohtuulliseksi, koska kantajan vaatimus on hyväksytty ainoastaan osaksi. Kuluihin lisätään korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko, joka lasketaan 14.6.2010 lähtien.

• Vaikka partisiippi määritteineen vastaa joka-lausetta, voi sen merkitys olla joskus lähellä myös jos-lausetta. Kuitenkin vain jos-lausetta käyttämällä saa ehdon merkityksen yksiselitteisesti näkyviin eikä vain rivien välistä tulkittavaksi (kuten partisiippi-ilmauksessa):

Viestintäviraston on päätöksellään asetettava huomattavan markkinavoiman yritykselle kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun edistämiseksi tarvittavat 2 momentissa tarkoitetut velvollisuudet.

 – Ehdon merkitys ilmenee selvemmin jos-lauseen avulla:

Viestintäviraston on päätöksellään asetettava huomattavan markkinavoiman yritykselle 2. momentissa tarkoitetut velvollisuudet, jos se on tarpeen kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun edistämiseksi.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta