Lauseenvastikkeet: tekevän-, tehneen-rakenne (teoriaa: erään säännön taustaa)

Koko ohje

Hän uskoo kyseessä olevan astma ~ astman: miksi sääntö on niin mutkikas?

Ohjeessa ”Lauseenvastikkeet: tekevän-, tehneen-rakenne (uskon hänen onnistuvan, rakenteen tekijä)” esitetty sijavaihtelua koskeva sääntö on mutkikas, ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa. Tässä esitellään lyhyesti tuon säännön taustaa. 

Lauseisiin Hän uskoo kyseessä olevan astma ~ astman ja Lääkäri kertoi hänellä olevan astma ~ astman sisältyvä lauseenvastike vastaa esittely- tai omistuslausetta: Hän uskoo, että kyseessä on astma; Lääkäri kertoi, että hänellä on astma). Vaikka lauseenvastikkeessa perusmuoto eli nominatiivi (astma) on tavallisempi, myös genetiivi (astman) on mahdollinen.

Genetiivimuoto perustuu vanhaan sääntöön: kun päälause on aktiivinen (esim. hän uskoo), voi esittely- tai omistuslausetta vastaavan tekevän/tehneen-rakenteen tekijä, omistettava tms. olla genetiivissä ikään kuin se saisi sijamuotonsa suoraan lauseen pääverbiltä (samalla tavalla kuin jos se olisi pääverbin objekti):

Nominatiivia eli perusmuotoa (astma) puolestaan tukee yleissääntö, jonka mukaan tekevän/tehneen-rakenteen tekijä tai kokija on samassa muodossa kuin se olisi vastaavassa että-lauseessa:

Aikaisemmin kielenhuoltokirjallisuudessa pidettiin genetiiviä ensisijaisena muotona. Sitä perusteltiin yllä mainitulla ajatuksella, jonka mukaan muodon määrää lauseen pääverbin muoto (aktiivi tai passiivi) samaan tapaan kuin pääverbi määrää objektin sijamuodon, siis esimerkiksi Mies kertoi jäässä olevan railon ja Kerrottiin jäässä olevan railo vastaavasti kuin mies kertoi sen ja kerrottiin se.

Jo 1980-luvun kielenhuolto-oppaissa kuitenkin todetaan, että ”sääntö ei ole ehdoton” ja että nominatiivin käyttö yleistyy (Ikola, Osmo 1983: Nykysuomen käsikirja, s. 156; Itkonen, Terho 1982: Kieliopas, s. 62). – Nykykäytäntö on kallistunut entistä vahvemmin nominatiivin puolelle.

Sääntö on ollut monisyinen myös siksi, että esittely- ja omistuslauseita ei voi yksiselitteisesti analysoida perinteisen lauseenjäsennyksen välinein. Niitä onkin eri kieliopeissa jäsennetty hieman eri tavoin.

Esimerkiksi lauseen Hallituksessa oli selvä mielipide-ero kaltaisissa tapauksissa ilmausta selvä mielipide-ero on pidetty joko subjektina, objektina tai niiden välimaastoon jäävänä epämääräisempänä jäsenenä. Häilyvyys heijastuu osin myös tällaista lausetta vastaavan lauseenvastikkeen tulkintaan.

Joka tapauksessa olennaista on se, että sekä nominatiivi että genetiivi ovat yleiskielessäkin mahdollisia.

Huom.! Silloin kun on epävarma sijamuodon valinnasta, kannattaa suosia päälauseen ja että-lauseen yhdistelmää.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• esittelylause
• genetiivi
• lauseenvastikkeet
• nominaalimuodot
• nominatiivi
• objekti
• omistuslause
• partisiipit
• referatiivinen lauseenvastike
• sijamuodot
• lause
• subjekti
• verbit
• eksistentiaalilause

Anna palautetta tästä ohjeesta