Taivutustyyppejä: i-loppuiset sanat (vesi, suuri, joki, lohi, lasi)
Ohje lyhyesti
Suomen kielessä on paljon eri tavoin taipuvia i-loppuisia sanoja. Valtaosa taipuu kuten lasi (lasin, lasia, laseja), mutta osa taipuu kuten vesi (veden, vettä, vesiä), joki (joen, jokea, jokia) tai lohi (lohen, lohta, lohia).
Lasi-tyypin sanat ovat uudempia lainoja, muut taivutustyypit vanhempaa perua. Osin taivutustyypit sekoittuvat käytössä.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Koko ohje
Vettä ja viiniä
Kaksitavuiset i-loppuiset sanat ovat taivutukseltaan kirjava ryhmä. Suurin osa niistä on lainaperäisiä sanoja, jotka taipuvat samaan tapaan kuin esimerkiksi lasi (kieliopissa niitä kutsutaan i-vartaloisiksi sanoiksi; samoin taipuvat myös konsonanttiloppuiset vierassanat, kuten hotdog).
Taulukko: Esimerkkejä lasi-tyyppisten sanojen taivutuksesta
| Perusmuoto | Taivutusmuotoja |
|---|---|
| lasi | lasin, lasia, lasiin, lasit, lasien, laseja, laseihin, laseissa |
| siili | siilin, siiliä, siiliin, siilit, siilien, siilejä, siileihin, siileissä |
| viini | viinin, viiniä, viiniin, viinit, viinien, viinejä, viineihin, viineissä |
| kaali | kaalin, kaalia, kaaliin, kaalit, kaalien, kaaleja, kaaleihin, kaaleissa |
| pankki | pankin, pankkia, pankkiin, pankit, pankkien, pankkeja, pankkeihin, pankeissa |
| hotdog | hotdogin, hotdogia, hotdogiin, hotdogit, hotdogien, hotdogeja, hotdogeihin, hotdogeissa |
| kebab | kebabin, kebabia, kebabiin, kebabit, kebabien, kebabeja, kebabeihin |
Murteissa myös taivutus kaali, kaalen, kaalta on tavallinen. Lisäksi mm. sanoista siili ja viini näkee käytettävän vastaavanlaisia muotoja: ”siilen”, ”siiltä”, ”viintä” (ks. jaksoa Sekoittuvia taivutustyyppejä alla).
Pieni osa i-loppuisista sanoista on vesi-sanan tavoin ikivanhaa perua. Niiden taivutuksessa on paljon sanansisäistä muotovaihtelua. Taivutusmuodoissa on e (kieliopissa tällaisia sanoja kutsutaankin e-vartaloisiksi sanoiksi).
Taulukko: Esimerkkejä vesi-tyyppisten sanojen taivutuksesta
| Perusmuoto | Taivutusmuotoja |
|---|---|
| vesi | veden, vettä, veteen, vedet, vesien (~ vetten), vesiä, vesiin, vesissä |
| käsi | käden, kättä, käteen, kädet, käsien (~ kätten), käsiä, käsiin, käsissä |
| susi | suden, sutta, suteen, sudet, susien (~ sutten), susia, susiin, susissa |
| varsi | varren, vartta, varteen, varret, varsien (~ vartten), varsia, varsiin, varsissa |
Sanojen vesi, käsi ja susi kaltaisesti taipuvat myös mm. sellaiset sanat kuin kuukausi, köysi, liesi, reisi, tosi, täysi, uusi, viisi ja vuosi. Sanan varsi kaltaisesti taas taipuvat mm. sanat hirsi, korsi ja virsi.
Joissakin vanhoissa i-loppuisissa sanoissa on muutakin äännevaihtelua:
lapsi, lapsen, lasta, lapseen, lapset, lapsien ~ lasten, lapsia, lapsiin, lapsissa
veitsi, veitsen, veistä, veitseen, veitset, veitsien (~ veisten), veitsiä, veitsiin, veitsissä
yksi, yhden, yhtä, yhteen, yhdet, yksien, yksiä, yksiin, yksissä
kaksi, kahden, kahta, kahteen, kahdet, kaksien, kaksia, kaksiin, kaksissa
Lohta ja lientä
• Kaksitavuisissa i-loppuisissa sanoissa on (vesi-tyypin ohella) myös muita vanhoja sanatyyppejä; ne taipuvat kuten kieli, lohi tai joki. Näissäkin on taivutusmuodoissa e.
Taulukko: Esimerkkejä kieli-, lohi-, joki-tyyppisten sanojen taivutuksesta
| Perusmuoto | Taivutusmuotoja |
|---|---|
| kieli | kielen, kieltä, kieleen, kielet, kielien ~ kielten, kieliä, kieliin, kielissä |
| pieni | pienen, pientä, pieneen, pienet, pienien ~ pienten, pieniä, pieniin, pienissä |
| suuri | suuren, suurta, suureen, suuret, suurien ~ suurten, suuria, suuriin, suurissa |
| meri | meren, merta, mereen, meret, merien ~ merten, meriä, meriin, merissä |
| liemi | liemen, lientä, liemeen, liemet, liemien ~ lienten, liemiä, liemiin, liemissä |
| lumi | lumen, lunta, lumeen, lumet, lumien (~ lunten), lumia, lumiin, lumissa |
| lohi | lohen, lohta, loheen, lohet, lohien, lohia, lohiin |
| riihi | riihen, riihtä, riiheen, riihet, riihien, riihiä, riihiin |
| tiili | tiilen, tiiltä, tiileen, tiilet, tiilien, tiiliä, tiiliin |
| tuli | tulen, tulta, tuleen, tulet, tulien, tulia, tuliin |
| joki | joen, jokea, jokeen, joet, jokien, jokia, jokiin, joissa |
| reki | reen, rekeä, rekeen, reet, rekien, rekiä, rekiin, reissä |
| nimi | nimen, nimeä, nimeen, nimet, nimien, nimiä, nimiin, nimissä |
| lehti | lehden, lehteä, lehteen, lehdet, lehtien, lehtiä, lehtiin, lehdissä |
| pilvi | pilven, pilveä, pilveen, pilvet, pilvien, pilviä, pilviin, pilvissä |
• Sanan niemi ja eräiden muidenkin -mi-loppuisten sanojen yksikön partitiivissa (vastaa kysymykseen mitä?) on kaksi vaihtoehtoa, niemeä ja nientä. Nientä-tyyppiset muodot ovat käytännössä harvinaisia. Molemmat ovat kuitenkin yleiskielen mukaisia:
loimi, loimea (~ lointa)
luomi, luomea (~ luonta)
niemi, niemeä ~ nientä
taimi, taimea ~ tainta
toimi, toimea ~ tointa
tuomi, tuomea (~ tuonta)
• Sanat alpi ja helpi taipuvat yleiskielessä kahdella tavalla (alpi, alven on vanhempi tapa):
alpi, alven ~ alpin, alpea ~ alpia, alpeen ~ alpiin
helpi, helven ~ helpin, helpeä ~ helpiä, helpeen ~ helpiin
Sekoittuvia taivutustyyppejä
• Kaksitavuisia i-loppuisia sanoja on montaa eri taivutustyyppiä (ks. edeltä). Taivutukseltaan herkästi sekoittuvia ovat varsinkin sellaiset i-loppuiset sanat, joiden perusmuodot ovat ensimmäistä äännettä (kirjainta) lukuun ottamatta keskenään samannäköiset, kuten siili ja tiili. Tällaisilla sanoilla myös monikon genetiivimuodot ovat keskenään samanhahmoiset: siilien, tiilien.
Näiden samankaltaisuuksien takia myös muut taivutusmuodot voivat sekoittua keskenään. Yleiskielessä sanatyypit on kuitenkin haluttu pitää erillään, vaikka käytännössä vaihtelevia muotoja näkee melko paljon (ks. artikkelia Muumejen saaria kohdasta Lisätietoa muualla).
Taulukko: Samanhahmoisia mutta yleiskielessä eri tavoin taipuvia i-loppuisia sanoja
| Perusmuoto | Taivutusmuotoja |
|---|---|
| tiili | tiilen, tiiltä, tiileen, tiilet, tiilien, tiiliä, tiiliin |
| siili | siilin, siiliä, siiliin, siilit, siilien, siilejä, siileihin (taipuu kuten lasi) |
| henki | hengen, henkeä, henkeen, henget, henkien, henkiä, henkiin |
| renki | rengin, renkiä, renkiin, rengit, renkien, renkejä, renkeihin (taipuu kuten lasi) |
| paasi | paaden, paatta, paateen, paadet, paasien, paasia, paasiin |
| aasi | aasin, aasia, aasiin, aasit, aasien, aaseja, aaseihin (taipuu kuten lasi) |
• Sana laki on kaksikasvoinen. Merkityksessä ’huippu’ se taipuu eri tavalla kuin ’säännön’ tai ’säännöskokonaisuuden’ merkityksessä:
Taulukko: Laki-sanojen taivutusmuotoja
| Perusmuoto | Taivutusmuotoja |
|---|---|
| laki ’huippu’ | laen, lakea, lakeen, laet, lakien, lakia, lakiin, laissa |
| laki ’sääntö' | lain, lakia, lakiin, lait, lakien, lakeja, lakeihin, laeissa |
• Myös vuori taipuu kahdella tavalla. Taustalla on kaksi samannäköistä vuori-sanaa, joilla on eri alkuperä ja eri merkitys: ’maastokohouma’ ja ’vaatteen tms. sisäpuolella oleva kangas’. Sanat ovat alun perin kuuluneet eri taivutustyyppeihin.
Maastokohoumaa tarkoittava vuori on taipunut kieli-tyypin mukaisesti ja vaatetermi lasi-tyypin mukaisesti, mutta taivutukset ovat sekoittuneet. Vaatetermin vuori taivuttaminen samaan tapaan maastokohoumaa tarkoittavan sanan kanssa onkin hyväksytty myös yleiskieleen.
Taulukko: Vuori-sanojen taivutusmuotoja
| Perusmuoto | Taivutusmuotoja |
|---|---|
| vuori ’maastokohouma’ | vuoren, vuorta, vuoreen, vuoret, vuorten ~ vuorien, vuoria, vuoriin |
| vuori ’vaatteen sisäpuoli’ | vuorin, vuoria, vuoriin, vuorit, vuorien, vuoreja, vuoreihin
~ vuoren, vuorta, vuoreen, vuoret, vuorten ~ vuorien, vuoria, vuoriin |
Suomen kielen lautakunta hyväksyi vaatetermin vuori taivutusta koskevan muutoksen vuonna 2014 (linkki kohdassa Lisätietoa muualla).
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Lisätietoa muualla
Asiasanat
- adjektiivit
- astevaihtelu
- lainasanat
- sijamuodot
- sijapäätteet
- substantiivit
- taivutus
- taivutuspäätteet
- taivutustyypit
- taivutusvartalo
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu