Suomen kielessä on paljon eri tavoin taipuvia i-loppuisia sanoja. Valtaosa taipuu kuten lasi (lasin, lasia, laseja), mutta osa taipuu kuten vesi (veden, vettä, vesiä), joki (joen, jokea, jokia) tai lohi (lohen, lohta, lohia).
Lasi-tyypin sanat ovat uudempia lainoja, muut taivutustyypit vanhempaa perua. Osin taivutustyypit sekoittuvat käytössä.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Kaksitavuiset i-loppuiset sanat ovat taivutukseltaan kirjava ryhmä. Suurin osa niistä on lainaperäisiä sanoja, jotka taipuvat samaan tapaan kuin esimerkiksi lasi (kieliopissa niitä kutsutaan i-vartaloisiksi sanoiksi; samoin taipuvat myös konsonanttiloppuiset vierassanat, kuten hotdog).
lasi lasin, lasia, lasiin, lasit, lasien, laseja, laseihin, laseissa siili siilin, siiliä, siiliin, siilit, siilien, siilejä, siileihin, siileissä viini viinin, viiniä, viiniin, viinit, viinien, viinejä, viineihin, viineissä kaali kaalin, kaalia, kaaliin, kaalit, kaalien, kaaleja, kaaleihin, kaaleissa pankki pankin, pankkia, pankkiin, pankit, pankkien, pankkeja, pankkeihin, pankeissa
hotdog hotdogin, hotdogia, hotdogiin, hotdogit, hotdogien, hotdogeja, hotdogeihin, hotdogeissa kebab kebabin, kebabia, kebabiin, kebabit, kebabien, kebabeja, kebabeihin
Murteissa myös taivutus kaali, kaalen, kaalta on tavallinen. Lisäksi mm. sanoista siili ja viini näkee käytettävän vastaavanlaisia muotoja: ”siilen”, ”siiltä”, ”viintä” (ks. jaksoa Sekoittuvia taivutustyyppejä alla).
Pieni osa i-loppuisista sanoista on vesi-sanan tavoin ikivanhaa perua. Niiden taivutuksessa on paljon sanansisäistä muotovaihtelua. Taivutusmuodoissa on e (kieliopissa tällaisia sanoja kutsutaankin e-vartaloisiksi sanoiksi).
vesi veden, vettä, veteen, vedet, vesien, vesiä, vesiin, vesissä käsi käden, kättä, käteen, kädet, käsien, käsiä, käsiin, käsissä susi suden, sutta, suteen, sudet, susien, susia, susiin, susissa varsi varren, vartta, varteen, varret, varsien, varsia, varsiin, varsissa
Joissakin vanhoissa i-loppuisissa sanoissa on muutakin äännevaihtelua, esim. lapsi, lasta; veitsi, veistä; yksi, yhtä; kaksi, kahta.
• Kaksitavuisissa i-loppuisissa sanoissa on (vesi-tyypin ohella) myös muita vanhoja sanatyyppejä; ne taipuvat kuten kieli, lohi tai joki. Näissäkin on taivutusmuodoissa e.
kieli kielen, kieltä, kieleen, kielet, kielien ~ kielten, kieliä, kieliin, kielissä pieni pienen, pientä, pieneen, pienet, pienien ~ pienten, pieniä, pieniin, pienissä suuri suuren, suurta, suureen, suuret, suurien ~ suurten, suuria, suuriin, suurissa meri meren, merta, mereen, meret, merien ~ merten, meriä, meriin, merissä liemi liemen, lientä, liemeen, liemet, liemien ~ lienten, liemiä, liemiin, liemissä lumi lumen, lunta, lumeen, lumet, lumien (~ lunten), lumia, lumiin, lumissa
lohi lohen, lohta, loheen, lohet, lohien, lohia, lohiin riihi riihen, riihtä, riiheen, riihet, riihien, riihiä, riihiin tiili tiilen, tiiltä, tiileen, tiilet, tiilien, tiiliä, tiiliin tuli tulen, tulta, tuleen, tulet, tulien, tulia, tuliin
joki joen, jokea, jokeen, joet, jokien, jokia, jokiin, joissa reki reen, rekeä, rekeen, reet, rekien, rekiä, rekiin, reissä nimi nimen, nimeä, nimeen, nimet, nimien, nimiä, nimiin, nimissä lehti lehden, lehteä, lehteen, lehdet, lehtien, lehtiä, lehtiin, lehdissä pilvi pilven, pilveä, pilveen, pilvet, pilvien, pilviä, pilviin, pilvissä
• Sanan niemi ja eräiden muidenkin -mi-loppuisten sanojen yksikön partitiivissa (vastaa kysymykseen mitä?) on kaksi vaihtoehtoa, niemeä ja nientä. Nientä-tyyppiset muodot ovat käytännössä harvinaisia. Molemmat ovat kuitenkin yleiskielen mukaisia:
loimi: loimea (~ lointa)
luomi: luomea (~ luonta)
niemi: niemeä ~ nientä
taimi: taimea ~ tainta
toimi: toimea ~ tointa
tuomi: tuomea (~ tuonta)
• Sanat alpi ja helpi taipuvat yleiskielessä kahdella tavalla (alpi, alven on vanhempi tapa):
alpi: alven ~ alpin, alpea ~ alpia, alpeen ~ alpiin
helpi: helven ~ helpin, helpeä ~ helpiä, helpeen ~ helpiin
• Kaksitavuisia i-loppuisia sanoja on montaa eri taivutustyyppiä (ks. edeltä). Taivutukseltaan herkästi sekoittuvia ovat varsinkin sellaiset i-loppuiset sanat, joiden perusmuodot ovat ensimmäistä äännettä (kirjainta) lukuun ottamatta keskenään samannäköiset, kuten siili ja tiili. Tällaisilla sanoilla myös monikon genetiivimuodot ovat keskenään samanhahmoiset: siilien, tiilien.
Näiden samankaltaisuuksien takia myös muut taivutusmuodot voivat sekoittua keskenään. Yleiskielessä sanatyypit on kuitenkin haluttu pitää erillään, vaikka käytännössä vaihtelevia muotoja näkee melko paljon (ks. artikkelia Muumejen saaria kohdasta Lisätietoa muualla).
tiili
tiilen, tiiltä, tiileen, tiilet, tiilien, tiiliä, tiiliin
siili
siilin, siiliä, siiliin, siilit, siilien, siilejä, siileihin (taipuu kuten lasi)
henki
hengen, henkeä, henkeen, henget, henkien, henkiä, henkiin renki rengin, renkiä, renkiin, rengit, renkien, renkejä, renkeihin (taipuu kuten lasi)
paasi
paaden, paatta, paateen, paadet, paasien, paasia, paasiin
aasi
aasin, aasia, aasiin, aasit, aasien, aaseja, aaseihin (taipuu kuten lasi)
• Sana laki on kaksikasvoinen. Merkityksessä ’huippu’ se taipuu eri tavalla kuin ’säännön’ tai ’säännöskokonaisuuden’ merkityksessä:
laki ’huippu’ laen, lakea, lakeen, laet, lakien, lakia, lakiin, laissa laki ’sääntö' lain, lakia, lakiin, lait, lakien, lakeja, lakeihin, laeissa
• Myös vuori taipuu kahdella tavalla. Taustalla on kaksi samannäköistä vuori-sanaa, joilla on eri alkuperä ja eri merkitys: ’maastokohouma’ ja ’vaatteen tms. sisäpuolella oleva kangas’. Sanat ovat alun perin kuuluneet eri taivutustyyppeihin.
Maastokohoumaa tarkoittava vuori on taipunut kieli-tyypin mukaisesti ja vaatetermi lasi-tyypin mukaisesti, mutta taivutukset ovat sekoittuneet. Vaatetermin vuori taivuttaminen samaan tapaan maastokohoumaa tarkoittavan sanan kanssa onkin hyväksytty myös yleiskieleen.
Suomen kielen lautakunta hyväksyi vaatetermin vuori taivutusta koskevan muutoksen vuonna 2014 (linkki kohdassa Lisätietoa muualla).
vuori
’maastokohouma’vuoren, vuorta, vuoreen, vuoret, vuorten ~ vuorien, vuoria, vuoriin vuori
’vaatteen sisäpuoli’vuorin, vuoria, vuoriin, vuorit, vuorien, vuoreja, vuoreihin
~ vuoren, vuorta, vuoreen, vuoret, vuorten ~ vuorien, vuoria, vuoriin