Tavallisesti sanat, joissa on sanan loppupuolella -hk-, kuten suihku ja sähkö, taipuvat -hk:llisina: suihkun, sähkössä. Muutamassa sanassa on vaihtelua, esim. nahka, nahan ~ nahkan.
Sanalla ruoka on yleiskielessäkin kahtalainen taivutus: ruoan ~ruuan. Perusmuodoiltaan samannäköiset sanat ruis ja hauis taipuvat eri tavoin: rukiin, hauiksen.
Sanat ryväs ja rypäs ovat taivutuksiltaan sekoittuneet niin, että yleiskielessäkin taivutusmuotoja voi käyttää sekaisin: rypään ~ ryppään. Myös sanalla viive on yleiskielessä kahtalainen taivutus: viipeen ~ viiveen.
• Sanojen suihku ja rahka kaltaiset sanat, joiden viimeisellä tavurajalla on -hk-, taipuvat pääosin hk:llisina:
suihku, suihkun
makeahko, makeahkon
pihka, pihkan
pahka, pahkan
rahka, rahkan
tuhka, tuhkat
Sanoissa pihka, pahka, rahka ja tuhkak:ton muoto sekoittuisi toisen sanan taivutusmuotoon (pihan, rahan, pahan, tuhat).
Muutamalla sanalla on kuitenkin yleiskielessä myös k:ton taivutusmuoto:
nahka nahan ~ nahkan nahat ~ nahkat vihko vihon ~ vihkon vihot ~ vihkot uhka uhan ~ uhkan uhat ~ uhkat
Sanoissa nahka, tuhka ja uhka on siis myös ns. astevaihtelua (k-äänteen sijalla on "nolla": nahka, nahan; vrt. lika, lian).
• Sana viive on muodostettu verbistä viipyä vastaavasti kuin taive on muodostettu verbistä taipua. Tämän mukainen taivutus on viive, viipeen, viivettä, viipeellä kuten taive, taipeen, taivetta, taipeella. Muita näin taipuvia sanoja ovat mm. turve ja tarve.
Samanhahmoinen mutta toisella tavalla taipuva sana on esimerkiksi toive, toiveen, toivetta, toiveella. Viive-sanan taivutus on sekoittunut tähän toive-sanan taivutustyyppiin niin, että yleisesti taivutetaan myös viiveen, viiveellä. Molemmat taivutustavat ovat yleiskielisiä:
viive viipeen ~ viiveen viivettä viipeellä ~ viiveellä
• Sana ryväs kuuluu alun perin samaan taivutustyyppiin kuin mm. seiväs (seipään, seivästä) ja samaa merkitsevä rypäs taas samaan taivutustyyppiin kuin lipas (lippaan, lipasta). Käytännössä eri taivutustyyppeihin kuuluvat muodot kuitenkin sekoittuvat; molemmat ovat yleiskielen mukaisia:
ryväs (vrt. seiväs) rypään ryvästä rypäiden rypäs (vrt. lipas) ryppään rypästä ryppäiden
Tällainen taivutusten sekoittuminen on tavallista (ks. myös ohjetta sanojen askel ja askele taivuttamisesta).
Sanaa ryväs, samoin kuin -ys-, -us-, -is-, -as-loppuisia sanoja, näkee satunnaisesti taivutettavan myös asussa "ryväksen", "nauriksen" jne. Tämä ei ole yleiskielen mukaista.
• -uis-loppuiset sanat ruis ja hauis kuuluvat eri taivutustyyppeihin. Sana ruis taipuu niin kuin nauris ja hauis taipuu niin kuin varis:
ruis rukiin ruista rukiiseen rukiit rukiiden rukiita rukiisiin hauis hauiksen hauista hauikseen hauikset hauiksien hauiksia hauiksiin
• Sanojen ruoka ja vuoka taivutusmuotoja ovat ruoan ja vuoan. Ruoka-sanan taivutuksessa on yleiskielessä kuitenkin mahdollinen myös ääntämykseen perustuva kirjoitusasu ruuan:
ruoka ruoan ~ ruuan ruoat ~ ruuat ruoaksi ~ ruuaksi vuoka vuoan vuoat vuoaksi
• Muutamien sanojen taivutusmuodoissa on peräkkäin kaksi samaa vokaalia, jotka kuuluvat eri tavuihin. Ne erotetaan kirjoitettaessa toisistaan heittomerkillä:
ikä, i'istä
koko, ko'oista
reikä, rei'issä (myös rei'ittää)
vaaka, vaa'an
Suomen kielen lautakunta hyväksyi viive-sanalle yleiskielessä kahtalaisen taivutuksen 1993.