Pykälät ja pykälämerkki

• Pykälämerkkiä käytetään merkittäessä numeroitua laki- ja säädöstekstin tai pöytäkirjan kohtaa mutta joskus myös esimerkiksi kieliopin tai oppikirjan kohtaa. Pykälän voi merkitä seuraavilla tavoilla:

6. § (lukutapa: kuudes pykälä)
§ 6 (lukutapa: pykälä kuusi)

6 § (lakikielessä käytetty merkintätapa)

Kun numero on ennen pykälämerkkiä, numeron perään tulee yleiskielisissä teksteissä piste, sillä kyseessä on järjestysluku. Lakikielen teksteihin (juridisiin teksteihin) on kuitenkin vakiintunut käytäntö jättää järjestysluvun piste pois. Numeron ja pykälämerkin väliin tulee välilyönti.

Huom. jos järjestysluku kirjoitetaan sanana, sen kanssa ei käytetä §-merkkiä:

kuudes pykälä (ei: ”kuudes §”)

Taivutuspääte liitetään pykälämerkkiin kaksoispisteen avulla. Pykälämerkin voi myös korvata pykälä-sanan taivutusmuodolla:

hallintolain 9. §:ssä
hallintolain 9. pykälässä

5. §:n 2. mom:n 3. kohta
5. pykälän 2. momentin 3. kohta

Lue aiheesta lisää Ison suomen kieliopin §:stä 438.
Lue aiheesta lisää Ison suomen kieliopin pykälästä 438.

Jos lakipykälän numeron yhteydessä on kirjain, taivutuspääte liitetään kuitenkin §-merkkiin esimerkiksi seuraavalla tavalla (lukutapa on merkitty hakasulkeisiin):

lain 58. c §:n lisäämät velvoitteet [pykälän 58 see]

Seuraava käytäntö on epämuodollisempi kuin merkintätapa, jossa numero on ensimmäisenä, mutta se on merkitykseltään selvä ja se on helppo kirjoittaa ja lukea:

pykälän 58 c lisäämät velvoitteet

• Kun §-merkkiä käytettäessä on puhe useammasta kuin yhdestä pykälästä, voi taivutuspäätteen merkitä seuraavilla tavoilla:

3. ja 4. §:ssä [kolmannessa ja neljännessä pykälässä]

3.–4. § [kolmannesta neljänteen pykälään] ~ 
§ 3–4 [pykälät kolmesta neljään] (ei: ”§§ 3–4”)

Jos sana pykälä kuitenkin luetaan monikkomuodossa, johon sisältyy monikon tunnus i, kuten muodoissa pykälissä, pykäliin, voidaan §-merkin jälkeen lisätä vielä i ennen taivutuspäätettä. Poikkeuksena ovat kuitenkin kirjainpykälät.