Tulevien hallitsijoiden nimiä käytetään sellaisinaan, alkukielisinä:
kuningas George (ei kuningas Yrjö)
Historialliset suomalaistetut nimet säilyvät kuitenkin ennallaan:
kuningatar Katariina
Kustaa III
Kaarle Kustaa
Pietari Suuri
Tulevien ja 2000-luvulla valtaan nousseiden hallitsijoiden nimiä käytetään alkukielisinä suomalaistamatta niitä. Esimerkiksi Espanjassa vuonna 2014 nousi valtaan kuningas Felipe VI ja Isossa-Britanniassa vuonna 2022 kuningas Charles III. Ruotsin tuleva kuningatar on Victoria eikä Viktoria ja hänen poikansa prinssi Oscar eikä Oskar tai Oskari.
Aikaisemmin oli tapana suomalaistaa eurooppalaisten hallitsijoiden nimet, esimerkiksi George > Yrjö. Vuonna 2002 suomen kielen lautakunta suositti käytettäväksi tulevien eurooppalaisten hallitsijoiden nimiä sellaisinaan eli alkukielisinä historiallisten nimimuotojen sijasta. Yhdenmukainen kansainvälinen käytäntö selkeyttää tiedonkulkua.
Suositus ei koske historiallisten nimien muuttamista takautuvasti. Edelleen käytössä ovat siis esimerkiksi seuraavat nimet:
Henrik VIII
Kaarle Kustaa
Kustaa II Aadolf
Huom.! Kansainvälisen käytännön mukaisesti mm. historiantutkijat kuitenkin käyttävät hallitsijoiden ja muiden historiallisten henkilöiden nimiä usein niiden alkuperäisessä muodossa, esimerkiksi Zacharias Topelius.
Etunimen jäljessä olevissa lisänimissä on iso alkukirjain:
Rikhard Leijonamieli
Katariina Suuri
Pietari Suuri
Erik Pyhä
Iivana Julma
Margareeta Navarralainen
Henkilönnimen perässä voi käyttää sanoja vanhempi ja nuorempi erottamaan toisistaan kahta samannimistä henkilöä, kuten isää ja poikaa. Koska sanat vanhempi ja nuorempi eivät ole lisänimiä, ne kirjoitetaan erilleen erisnimestä pienellä alkukirjaimella:
Edvard vanhempi
Scipio vanhempi
Sten Sture nuorempi
Jos hallitsijan tms. nimen perään liitetään arvoa selittävä sana, se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella; nimen ja selittävän sanan väliin tulee yhdysmerkki:
Juhana-herttua
Kaarle-kuningas