Siirry sisältöön

Lauseenvastikkeet: mikä on lauseenvastike?

Ohje lyhyesti

Lauseenvastike on rakenne, joka vastaa jotain sivulausetta (esim. että hän tulee) mutta jonka verbi on erityisessä kangistuneessa muodossa (kuten tulevan, syödessä):

Kuulin hänen tulevan. (’kuulin, että hän tulee’)

Luetko syödessäsi? (’luetko, kun syöt?’)

He juoksivat ehtiäkseen junaan. (’he juoksivat, jotta ehtisivät junaan’)

Tässä ohjeessa kerrotaan yleisellä tasolla, minkälaiset piirteet ovat ominaisia lauseenvastikkeille ja miten nämä eroavat lauseista, joihin sisältyy persoonamuotoinen verbi (kuten että hän tulee, kun syöt, jotta he ehtivät junaan).

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Mikä on lause?

Lause on jakso, jossa on persoonamuotoinen verbi (kuten toivoin, lähtisit) ja yleensä muitakin jäseniä. Persoonamuotoisessa verbissä on paitsi persoonapääte (toivoin, lähtisit) myös aikamuodon eli tempuksen (toivoin) tai tapaluokan eli moduksen (lähtisit) tunnus. Verbillä on myös kieltomuotoja. Yleensä lause ilmaisee jonkin merkityskokonaisuuden.

Seuraavissa esimerkeissä on lihavoitu lauseen verbi-ilmaus, jonka ytimenä on (alleviivattu) persoonamuotoinen verbi (verbi-ilmaus toimii lauseessa ns. predikaatin lauseenjäsentehtävässä):

Sinä lähdet, minä jään.

Me voisimme olla hyviä ystäviä.

Tule! Lähdetään!

Oletko ollut täällä kauan? Etkö lähdekään vielä?

Ministerit eivät olleet vielä päässeet sopuun.

Päälause ja sivulause

Ilmauksessa Koulu alkoi, kun oli vielä kesä on jakso koulu alkoi päälause ja kun oli vielä kesä sivulause. Päälauseeksi sanotaan lausetta, joka on kahden tai useamman lauseen kokonaisuudessa rakenteellisesti hallitseva toisiin lauseisiin nähden.

Sivulauseeksi taas kutsutaan lausetta, joka on päälauseeseen nähden rakenteellisesti alisteinen, esimerikiksi kun-lause kertoo päälauseen ajankohdasta eli toimii aikaa ilmaisevana määritteenä (ks. muita esimerkkejä alla).

Sivulause alkaa alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, jos, ellei, jollei, mikäli, vaikka (ks. konjunktioilmauksista erillistä ohjetta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa). Sivulauseita ovat lisäksi epäsuorat kysymyslauseet ja relatiivipronominilla joka, mikä alkavat relatiivilauseet (ks. ohjetta kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Taulukko: Sivulauseen tehtäviä

PäälauseSivulauseSivulauseen tehtävä
Koulu alkoi,kun vielä oli kesä. kun-lause aikaa ilmaisevana määritteenä
Toivoin,että ehtisimme.että-lause toivomisen kohteena eli objektina
Arvasimme,kuka myöhästyy. epäsuora kysymyslause arvaamisen kohteena eli objektina
Tämä on asia,joka hoidetaan nyt.joka-lause eli relatiivilause substantiivin asia määritteenä

Mikä on lauseenvastike?

• Lauseenvastikkeiksi (kuten heidän nukuttuaan) sanotaan ilmauksia, jotka vastaavat merkitykseltään jotain sivulausetta (esim. kun he olivat nukkuneet) mutta joiden verbi ei ole persoonamuodossa. Lauseenvastikkeen verbi on kangistunut verbimuoto (ns. nominaali- eli infiniittimuoto), jolla on substantiivimaisina piirteinä sijapäätteitä (kuten -ssa) ja omistusliitteitä (kuten -ni, -nne):

Kotiin tullessani olin liukastua.

Toivon, että hetken mietittyänne hyväksytte ehdot.

Kuulimme lapsen laulavan ihanasti.

Tällaiset tullessani-, mietittyänne-tyyppiset kangistuneet verbimuodot eivät muunnu lauseen tekijää tms. tarkoittavan subjektin persoonan mukaisesti (kuten persoonamuotoinen verbi muuntuu: minä tulin, te mietitte). Ne eivät myöskään ilmaise aikamuotoa kuten persoonamuotoinen verbi ilmaisee (tulin), eivät tapaluokkaa (menisimme) eivätkä kieltoa (emme menneet).

• Lauseenvastikkeilla voi kuitenkin osoittaa tapahtumien keskinäistä järjestystä eli aikasuhteita:

Oppilaat juoksivat ulos kellon soitua. (’juoksivat ulos sen jälkeen kun kello oli soinut’)

Oppilaat juoksivat ulos kellon soidessa. (’juoksivat ulos samaan aikaan kun kello soi’)

Lauseenvastike on taloudellinen ilmaisukeino: yhdellä sanalla voi ilmaista monisäikeisen merkityksen, esim. esittäydyttyämme ’kun olimme esittäytyneet’. Toisaalta lauseenvastikerakenne saattaa joskus myös paketoida tietoa myös epähavainnollisen tiiviiseen muotoon.

Lauseen ja lauseenvastikkeen pääerot kaaviona

Persoonamuotoisten verbien ja kangistuneiden nominaalisten verbimuotojen keskeiset erot on kuvattu kuviossa Lauseen ja lauseenvastikkeen pääerot kaaviona (ks. alla pdf). Sekä persoonamuotoisilla verbeillä että nominaalisilla verbimuodoilla on aktiivi- ja passiivimuotoja.

Lauseen ja lauseenvastikkeen pääerot kaaviona (pdf)

Tiesitkö?

Nimitys tehdessä-rakenne, tehden-rakenne

Ohjepankin ohjeissa käytetään nominaalisista verbimuodoista ja lauseenvastikkeista tavallisimmin verbimuodon mukaista nimitystä, esimerkiksi tehdessä-rakenne, tehdäkseen-rakenne. Ohjeissa ei siis käytetä sellaisia eri kieliopeissa esiintyviä nimityksiä kuin 2. infinitiivin inessiivi, E-infinitiivin inessiivi tai temporaalirakenne.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lauseenvastikkeet
Konjunktiot
Pronominit: relatiivipronominit joka ja mikä (valintakysymyksiä)

Lisätietoa muualla

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta