Verbi yksikössä tai monikossa: mukana seuraa vai seuraavat ohjeet?

Ohje lyhyesti

Lauseet Keitossani on kärpänen ja Puussa on pienet lehdet ovat esittelylauseita, joiden alussa on paikanilmaus (keitossani, puussa) ja lopussa esitellään, mitä paikassa on. Verbi on yksikössä (on).

Monet sanajärjestykseltään vastaavat lauseet ovat esittelylauseiden kaltaisia. Niissä verbi voi olla yksikössä tai monikossa. Merkitysero on vähäinen:

Tilaukseen kuuluu ~ kuuluvat asennuspalvelut.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koivussa on pienet lehdet: mikä on esittelylause?
Yksikkö tai monikko: esittelylauseen rajatapauksia
Lisäesimerkkejä verbimuodon vaihtelusta
Muu lausetyyppi → verbi monikossa

Koko ohje

Koivussa on pienet lehdet: mikä on esittelylause?

Esittelylauseeksi sanotaan Keitossani on kärpänen -tyyppistä lausetta, jonka alussa on paikkaa tai tilaa tarkoittava ilmaus ja lopussa esitellään, mitä tuossa paikassa on, mitä siihen ilmestyy tai mitä siitä poistuu. Kieliopissa lausetyyppiä kutsutaan myös nimellä eksistentiaalilause (”olemassaololause”).

Lausetyyppi ei ole selvärajainen. Sen tähden ei ole myöskään mahdollista esittää selvärajaista sääntöä verbin yksikkö- tai monikkomuodon vaihtelusta.

Esittelylauseen perustyypin lopussa oleva substantiivi-ilmaus on joko yksikön nominatiivissa eli perusmuodossa (kärpänen) tai yksikön tai monikon partitiivissa (vettä, tahroja). Lauseen verbi ilmaisee paitsi jossakin olemista (esim. olla, sijaita) myös epätoiminnallista siirtymistä johonkin tai pois jostakin. Verbi on yksikössä.

Taulukko: Esittelylauseen perustyyppi

Paikan- tai tilanilmaus	olla (tai vastaava verbi) yksikössä	Mitä paikassa on, mitä siihen tulee tai mitä lähtee?
Keitossani	on	kärpänen.
Lasissa	on	vettä.
Maitojen hinnoissa	on	suuria eroja.
Rantaniityllä	oli	valkoposkihanhia ja iso haikara.
Laitoksissa	viruu	vanhuksia, joita kukaan ei käy katsomassa.
Pihalle	ilmestyi yllättäen	kannabiskasveja.
Sokoksen katolta	tippui	graniittia.

Yksikkömuotoisen verbin jäljessä olevaa lauseen osaa ei siis esitetä aktiivisena toimijana.

Myös omistusta voi ilmaista esittelylauseen tapaan ns. omistuslauseella:

Taulukko: Omistuslause

Kenellä tai millä?	olla-verbi yksikössä	Mitä?
Hänellä	on	pieni poika.
Joukkueella	oli	vaikeuksia.

Esittelylauseen lopussa voi olla myös kokonaisuutta tarkoittava ilmaus, joka on monikon nominatiivi- eli perusmuotoinen ilmaus (kuten sakset, silmälasit, käyttöohjeet, hyvät mahdollisuudet) tai ja-konjunktiolla rinnastettu ilmaus (kuten tarina ja kuva). Tällöinkin verbi on yksikössä.

Lauseen lopussa perusmuotoinen monikollinen ilmaus

Heinäkuussa vuonna 1952 Suomessa oli kesäolympialaiset.

Viikonloppuna hotellin yleisessä tilassa oli hääjuhlat, joista aiheutui melua.

Laitteessa on monipuoliset skannausominaisuudet.

Älypuhelimeen tulee tarkat navigointiohjeet.

Lauseen lopussa rinnasteinen ilmaus

Lehdessä oli hänestä pitkä tarina ja onnistunut kuva.

Verbi olla ei ole näissä esittelevissä rakenteissa yleensä monikossa. Sanotaan siis Puhelimessa on uudet päivitykset eikä Puhelimessa ovat – –. Kuitenkin kun olla-verbillinen lause esittelee joukon tyhjentävästi tai täsmentäen, verbi voi olla monikossa:

Esillä näyttelyssä ovat Hyrynsalmella pidetyn akvarellileirin työt.

Ensimmäisten paluumuuttajien joukossa ovat kuovinaaraat.

Yleensä esiteltävä joukko ilmaistaan kuitenkin epämääräisemmin monikon partitiivimuodossa (esineitä, valokuvia, kansaedustajia, johtajia):

Esillä näyttelyssä on erilaisia esineitä ja valokuvia.

Haastateltavien joukossa on kansanedustajia ja suuryritysten johtajiakin.

Yksikkö tai monikko: esittelylauseen rajatapauksia

Verbin yksikkö- ja monikkomuodon valinta voi olla hankalaa erityisesti sellaisissa lauseissa, joiden verbi on muu kuin olla, tulla tms. ja joissa verbin jäljessä on kokonaisuutta tarkoittava monikon nominatiivisijainen ilmaus, kuten tarkat ohjeet. Lause kuitenkin ilmaisee, mitä jossakin on, mitä johonkin tulee tai mitä jostakin poistuu tai puuttuu:

Lähetyksen mukana seuraavat tarkat ohjeet siitä, miten kirjat jaetaan opiskelijoille.

Kypärien mukana seuraa käyttöohjeet.

Vaikka monikollinen muoto on tavallisempi, molemmat vaihtoehdot ovat yleiskielessä mahdollisia. Kummassakin tapauksessa sanajärjestys on esittelylauseen mukainen: lopussa esitellään ikään kuin uutisena, mitä lähetyksessä on mukana. Ero yksikkö- ja monikkoilmauksen välillä on hyvin vähäinen, joskus jopa olematon.

Vivahde-erona saattaa olla se, että yksiköllisen verbin tapauksessa lauseen lopun substantiivi-ilmaus esitetään pikemminkin yhtenäisenä kokonaisuutena, monikollisen verbin tapauksessa taas erillisistä osista koostuvana (yleistys ei päde aina). Tästä erillisyyden merkityksestä saattaa joskus syntyä myös jonkinlainen toiminnallisuuden vaikutelma.

Lisäesimerkkejä verbimuodon vaihtelusta

Seuraavassa on vielä muutama lisäesimerkki havainnollistamaan monikko- ja yksikkömuotoisen verbin käyttöä. Erot – jos niitä ylipäätään on – ovat vivahde-eroja.

Verbi yksikössä: mukana seuraa ohjeet

– lauseen lopun asia esitellään yhtenäisenä kokonaisuutena

– ilmauksessa korostuu epätoiminnallisuus (’tapahtuu, on’)

Päädyimme paikkaan, josta avautui uudet näköalat ennestään tuttuihin maisemiin.

Sadussa tytölle kasvoi siivet.

Teoksessa näkyy Harjun asiantuntemus sekä vilpitön viehtymyt karttojen tekniseen puoleen.

Katsomorakennuksesta oli illalla katkennut sähköt.

Ruudulta katosi teksti ja kuva.

Kohtasimme miehen, jolta puuttui sekä työ että asunto.

Verbi monikossa: mukana seuraavat ohjeet

– lauseen lopun asia esitellään usein ikään kuin osista koostuvana, eritellen

Gallerioissa avautuvat uudet näyttelyt pääsiäisen jälkeen.

Orimattilan keskustassa katkesivat sähköt vasta kello 3.50 salamaniskusta.

Häneltä katosivat tuossa yhteydessä niin firman läppäri kuin rahakukkarokin.

Lapseni puheesta puuttuvat vielä R ja S.

Huomattakoon, että jos lauseen lopun jäsenet ovat (periaatteessa) aktiivisia toimijoita, verbi on monikossa:

Mukana seuraavat myös Maija ja Matti.

Joukosta puuttuivat vielä Maija ja Matti.

Huom. Verbin yksikkö- ja monikkomuodon miettiminen pysähdyttänee useimmat kirjoittajat ainakin joskus. Mikäli muodon valinta tuntuu liian työläältä, kannattaa sanottavansa muotoilla toisella tavalla, esimerkiksi seuraavasti:

Mukaan tulevat myös Maija ja Matti.

Myös Maija ja Matti tulevat mukaan.

Gallerioissa avataan uudet näyttelyt.

Päädyimme paikkaan, josta oli hienot näköalat.

Kohtasimme miehen, jolla ei ollut työtä eikä asuntoa.

Muu lausetyyppi → verbi monikossa

On huomattava, että kaikki sellaiset lauseet, joiden alussa on paikan tai tilan ilmaus ja lopussa monikkomuotoinen substantiivi-ilmaus, eivät ole esittelylauseita tai niiden lähirakenteita.

Kun kyseessä on toiminnalliseksi tulkittava verbi, joka ei ilmaise olemassa olemista, olemaan tulemista tai olemasta lakkaamista, se on monikkomuotoisen subjektin mukaisesti monikossa:

Koneessa istuvat kurssin osallistujat perheineen.

Loppuottelussa pelaavat Kalpa ja HIFK.

Esittäjälistalla loistavat teatterin parhaat näyttelijät.

Ravintolassamme esiintyvät parhaat taiteilijat.

Näytöllä vilkkuvat erilaiset sosiaalisen median palvelut.

Myöskään olla-verbilliset luonnehtivat lauseet (asiat ovat uusia, asiat ovat hyvin) eivät kuulu olemassaoloa ilmaiseviin esittelylauseisiin. Verbi on siis luonnehtivissa lauseissa monikollisen subjektin yhteydessä monikossa. – Seuraavanlaisiin tapauksiin kuuluu siis monikollinen verbi:

Veteraanin mielestä nyky-Suomessa on asiat hyvin. → ovat

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Verbi yksikössä tai monikossa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta

Jaa sivu