Kirkkojen nimet: yhteen vai erilleen?
Ohje lyhyesti
Kun kirkon nimen alkuosana on paikannimi, -nen-loppuinen adjektiivi tai useampiosainen ilmaus, osat kirjoitetaan erilleen:
Hollolan kirkko
Turun tuomiokirkko
Mikael Agricolan kirkko
Saksalainen kirkko
Muut tapaukset kirjoitetaan yhteen, esim. Johanneksenkirkko, Ristinkirkko.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
- Nimi ilmaisee sijainnin
- Nimi on annettu henkilön mukaan
- Nimi pohjautuu symboliin tai tapahtumaan
- Nimi perustuu kirkon ominaisuuteen
Koko ohje
Kirkkojen nimet, kuten muidenkin rakennusten nimet, kirjoitetaan noudattaen yleisiä oikeinkirjoitussääntöjä.
Monista tunnetuista, ulkomailla sijaitsevista kirkoista käytetään suomen kielessä käännösnimiä (esim. Matiaksenkirkko Budapestissa).
Kirkon nimi voi perustua esimerkiksi sijaintiin, pyhimyksen nimeen, johonkin symboliin tai johonkin kirkon ominaisuuteen. Oli nimien tausta mikä tahansa, koskevat niitä samat oikeinkirjoitusohjeet.
Nimi ilmaisee sijainnin
Monet suomalaiset kirkot on nimetty siten, että nimen alkuosa ilmaisee kirkon sijaintipaikan. Kun nimen alkuosa on paikannimi, kirjoitetaan osat erilleen:
Hakavuoren kirkko
Kaarinan kirkko
Maarian kirkko
Kalevan kirkko
Pielpajärven kirkko
Kungsholmenin kirkko
Jerusalemin temppeli
Myös silloin, kun nimen jälkiosa on yhdyssana tai useampiosainen ilmaus, on kyseessä sanaliittonimi eli nimen osat kirjoitetaan erilleen:
Helsingin tuomiokirkko
Tampereen tuomiokirkko
Helsingin tuomiokirkon krypta (~ Tuomiokirkon krypta)
Tilanteessa, jossa ei ole sekaantumisvaaraa, voidaan puhua omasta tuomiokirkosta niin, ettei mainita hiippakunnan nimeä. Sellaisessa yhteydessä voi käyttää pelkästään nimeä Tuomiokirkko.
Nimi on annettu henkilön mukaan
Nimen alkuosa voi ilmaista, kenen mukaan kirkko on nimetty: esimerkiksi apostolin, pyhimyksen tai muun kunnioitettavan henkilön mukaan.
Nimi kirjoitetaan yhdeksi sanaksi, kun alkuosa on yksiosainen:
Agricolankirkko (~ Mikael Agricolan kirkko)
Mikaelinkirkko
Nikolainkirkko (nykyisin Helsingin tuomiokirkko)
Pietarinkirkko (Vatikaanissa)
Iisakinkirkko (Pietarissa)
Nimen osat kirjoitetaan erilleen, kun nimen alkuosa (se, mikä tulee ennen kirkko-sanaa) muodostuu useammasta kuin yhdestä sanasta:
Pyhän Laurin kirkko
Pyhän Tuomaan kirkko
Adolf Fredrikin kirkko
Notre-Dame ~ Notre-Damen katedraali (ranskassa nimi Notre-Dame kirjoitetaan yhdysmerkillä)
Nimi pohjautuu symboliin tai tapahtumaan
Joskus kirkon nimi voi perustua kristilliseen symboliin, käsitteeseen tai pyhänä pidettyyn tapahtumaan. Kyseessä voi olla myös muunlainen tapahtuma, kuten nimessä Verikirkko, joka viittaa keisari Aleksanteri II:n murhaan.
Ristinkirkko
Sovituksenkirkko
Syntymäkirkko (Betlehemissä)
Verikirkko ~ Kirkko veren päällä ~ Kristuksen ylösnousemuksen katedraali (Pietarissa)
Lakeuden risti (nimi viittaa rakennuksessa näkyvään konkreettiseen ristiin, ei suoraan uskonnolliseen symboliin) ~ Lakeuden Risti (Seinäjoen seurakunnan käyttämä muoto)
Pyhän haudan kirkko
Pyhän Hengen kirkko
Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Pyhän Ristin kirkko
Kristuksen ylösnousemisen kirkko
Marian taivaaseenastumisen kirkko
Uspenskin katedraali (eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali)
Nimi perustuu kirkon ominaisuuteen
Osa kirkon nimistä perustuu johonkin kirkon ominaisuuteen. Kun kyseessä ei ole tilapäinen luonnehdinta vaan yksilöivä erisnimi, nimenosat kirjoitetaan yhteen:
Vanhakirkko ~ Helsingin Vanhakirkko
Suurkirkko (nykyisin Helsingin tuomiokirkko)
Erilleen kirjoitetaan kuitenkin nimet, joiden alkuosana on -nen-loppuinen adjektiivi:
Saksalainen kirkko
Tiettyä kirkkoa voidaan luonnehtia vanhaksi myös erotukseksi uudemmasta kirkosta ilman, että sana vanha tai uusi kuuluisi pysyvästi kirkon nimeen:
Espoon vanha kirkko ~ Espoon tuomiokirkko
Petäjäveden vanha kirkko
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Lisätietoa muualla
Asiasanat
- erilleen kirjoittaminen
- erisnimet
- nimet
- rakennusten nimet
- sanaliittonimet
- uskonnon kieli
- yhdyssanat
- yhteen kirjoittaminen
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu