Kirjoitus- ja ääntöasu: sanopas vai ”sanoppas”?

Koko ohje

Muutamia vokaaliloppuisia sananmuotoja äännetään yhtäjaksoisessa yleiskielisessäkin puheessa eri tavalla kuin kirjoitetaan. Niiden loppu nimittäin nivoutuu äännettäessä seuraavan konsonanttialkuisen sanan tai liitteen (-kin, -kaan, -kään, -pa, -pä, -han, -hän) kanssa yhdeksi niin, että tuo konsonantti ääntyy pitkänä, ”kahdentuneena”. Kirjoitusasussa on kuitenkin vain yksi konsonantti.

Tällaisia erityisiä sananmuotoja on esitetty seuraavassa taulukossa:

Kirjoitusasu	Ääntöasu	Muototyyppi
sanopas, tulepas otapas, viepäs sano se tule tänne	[sanoppas], [tuleppas] [otappas], [vieppäs] [sanos se] [tulet tänne]	yksikön 2. persoonan imperatiivi
älä sanokaan ei lähde pois	[älä sanokkaan] [ei lähdep pois]	kieltomuodot
Voiko se tulla tänne?	[tullat tänne]	A-infinitiivi (verbin perusmuoto)
Minullekin tuli kirje! Viedään äidille tämä kirja!	[minullekkin] [äidillet tämä]	-lle- eli allatiivimuoto
runsaasti väkeä	[runsaastiv väkeä]	-sti-loppuiset sanat
Tulenko sinnekin?	[sinnekkin]	-nne-loppuiset sanat
ei perhekään mukana eläkeläinen kirjekuori konevika	[perhekkään] [eläkelläinen] [kirjekkuori] [konevvika]	e-loppuiset sanat, jotka taipuvat kuten perhe, myös yhdyssanan rajalla