Kielten nimitykset
Ohje lyhyesti
Kielten nimitykset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:
suomi, suomen kieli
ruotsi
suomenruotsi
katalaani
esperanto
Murteiden nimityksissä alueen nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Savon murre
Joistakin kielistä on suomessa ollut käytössä eri nimityksiä. Pääasiassa kuitenkin yleiskielisiin yhteyksiin suositellaan vain yhtä. Esimerkiksi Alankomaiden virallinen kieli on suomeksi hollanti (vrt. flaami). Afganistanin toinen virallinen kieli on paštu.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
- Kirjoitusasut: suomi, suomen kieli, suomenruotsi, suomenkielinen
- Savon murre, Cornwallin murre
- Hollanti ja flaami
- Paštu
- Tiesitkö? Kielten suomenkielisiä nimityksiä
- Tiesitkö? Kielikoodit
Koko ohje
Kirjoitusasut: suomi, suomen kieli, suomenruotsi, suomenkielinen
Kielten nimitykset (eli kielten nimet) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:
suomi
ruotsi
venäjä
Kun nimitys esiintyy sanan kieli kanssa, sanat kirjoitetaan erilleen:
suomen kieli, suomen kielen taito
viron kieli
ranskan kieli
Sen sijaan yhdyssanoja ovat sellaiset moniosaiset kielten nimitykset, joissa alkuosana on jokin kieltä määrittävä sana:
suomenruotsi
ruotsinsuomi
amerikanenglanti
britannianenglanti (~ brittienglanti)
sveitsinsaksa
malawintonga
muinaisegypti
muinaisyläsaksa
pohjoissaame
länsifriisi
keski-iiri
Yhteen kirjoitetaan myös seuraavanlaiset -inen-loppuiset adjektiivit, joissa alkuosana on genetiivimuotoinen (eli -n-loppuinen) kielen nimitys:
englanninkielinen
suomenkielinen
arabiantaitoinen
Huom. kokonaisuuden osat kirjoitetaan kuitenkin erilleen, kun taitoinen-adjektiivin edellä on sanaliitto, kuten italian kielen:
italian kielen taitoinen
Haetaan suomen kielen taitoista markkinointiassistenttia.
Osa kielten nimityksistä on vanhoja suomen kieleen mukautuneita sanoja, esimerkiksi ranska, espanja, italia, kreikka, saksa, baškiiri. Osa on myöhemmin mukautettuja nimityksiä, esimerkiksi aimara (omakielinen asu: aymara) ja joruba (omakielinen asu: yorùbá). Osa on otettu käyttöön sellaisinaan ns. sitaattilainoina: afar, hausa, ido, igbo, kanuri, sango.
Savon murre, Cornwallin murre
Murteiden, slangien yms. nimityksissä alueen nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Rauman murre
Savon murre
Helsingin slangi
Skånen murre
Cornwallin murre
Berliinin murre
Jos aluemurteista kirjoitetaan ilman sanaa murre, alkukirjain on pieni: Hän puhuu suomea ja savoa. Tavallisempaa on kuitenkin käyttää murre-sanan sisältävää ilmaisua (Savon murre).
Kun murrealueeseen viitataan adjektiivialkuisella sanalla (kuten savolainen > savolais-), alkukirjain on pieni:
Itämurteiden pääryhmiä on vain kaksi, savolaismurteet ja kaakkoismurteet, länsimurteiden pääryhmiä on enemmän.
Huom. Kun kirjoitetaan jonkin kielen (eikä alueen) murteista, nimityksessä on pieni alkukirjain:
suomen (kielen) eri murteet
saksan (kielen) eri murteet
Hollanti ja flaami
Alankomaiden eli Hollannin virallisen kielen nimi on sikäläisittäin Nederlands, suomeksi hollanti eli hollannin kieli. Hollanti on virallinen kieli (ranskan ja saksan ohella) myös Belgiassa, missä sitä puhutaan varsinkin Flanderissa Pohjois-Belgiassa. Tämän alueen murretta on kutsuttu nimellä flaami. Länsi-Belgiassa ja lähialueilla puhutaan länsiflaamia, jota pidetään nykyään itsenäisenä kielenä.
Paštu
Pataanit eli paštut ovat väestöryhmä, joka asuu Afganistanissa ja Pakistanissa. Heidän puhumansa kieli on paštu, toinen Afganistanin kahdesta virallisesta kielestä. (Kielestä on käytetty tiedotusvälineissä myös sellaisia muotoja kuin paštuni, puštu ja pašto ja väestöryhmästä muotoja paštunit ja puštunit. Niiden käyttöä ei suositella.)
Aikaisemmin Afganistanin valtaväestöä, pataaneja eli paštuja, on suomeksi kutsuttu myös afgaaneiksi ja heidän puhumaansa kieltä afgaaniksi.
Tiesitkö?
Kielten suomenkielisiä nimityksiä
Kielten suomenkielisiä nimityksiä (nimiä) voi tarkistaa mm. kotoistus.fi-sivustolta (ks. linkkiä kohdassa Lisätietoa muualla) sekä teoksesta Anhava, Jaakko (2009): Maailman kielet ja kielikunnat. 4. painos. Gaudeamus, Helsinki.
Kielikoodit
Kielten nimistä käytetään kaksi- tai kolmikirjaimisia tunnuksia (kielikoodeja) varsinkin teknisissä yhteyksissä, esimerkiksi erilaisissa tietokannoissa. Näitä tunnuksia ovat mm. en ja eng (englanti), fi ja fin (suomi) sekä sv ja swe (ruotsi).
SFS-ISO 639-1. Kielten nimien tunnukset. Osa 1: Kaksikirjaimiset tunnukset.
SFS-ISO 639-2. Kielten nimien tunnukset. Osa 2: Kolmikirjaimiset tunnukset.
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Lisätietoa muualla
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu