Karjala-nimiset alueet Suomessa ja Venäjällä

Ohje lyhyesti

Karjala-nimisiä alueita on sekä Suomessa että Venäjällä, ja nimeä Karjala käytetään monessa merkityksessä. Tässä ohjeessa kerrotaan, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan seuraavista paikoista:

Koko ohje

Suomen Karjala

Suomen Karjala muodostuu nykyään Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnista. Se voidaan hahmottaa myös Karjalan muinaismaakuntana, Suomen itäisimpänä historiallisena maakuntana. Stolbovan rauhan (1617) jälkeen muodostunutta Karjalan maakuntaa on pidetty Suomen karjalaisten asuma-alueena talvisotaan (1939–1940) asti. Suomen Karjalaan ovat siis kuuluneet entisen Viipurin läänin Karjalankannas ja Laatokan Karjala eli luovutettu Karjala.

Etelä-Karjala

Etelä-Karjala on Suomen maakunta, joka rajoittuu Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakuntiin. Etelä-Karjalan osaksi lasketaan usein – varsinkin kulttuurintutkimuksessa – myös Karjalankannas.

Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka rajoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntiin.

Karjalankannas ~ Karjalan kannas

Karjalankannas tai Karjalan kannas (lyhyemmin Kannas) on Suomenlahden, Laatokan ja Saimaan rajoittama Karjalan osa. Toisinaan alueeseen luetaan myös koko luovutetun Karjalan eteläinen mannerosa, vaikka Viipurin länsipuoliset alueet eivät vanhastaan ole kuuluneet siihen. Nykyään alue kuuluu Leningradin oblastiin eli hallintoalueeseen.

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on Laatokan luoteis-, pohjois- ja koillispuolinen osa Suomelle ennen sotia (1939–1944) kuulunutta Karjalaa. Nimeä on käytetty ennen kaikkea kielen ja historian tutkimuksessa. Laatokan Karjalaan kuuluviksi luetaan pitäjät Hiitolasta tai Kurkijoesta alkaen Korpiselkään ja Ilomantsiin saakka. Laatokan Karjalan osaksi on usein mainittu Raja-Karjala. Alue kuuluu Karjalan tasavaltaan.

Raja-Karjala

Raja-Karjala tarkoittaa sitä itäisintä osaa Laatokan Karjalasta, joka oli ennen sotia 1939–1944 Salmin kihlakunnan ortodoksiväestön asuma-aluetta. Salmin kihlakunta käsitti Suojärven, Suistamon, Soanlahden, Korpiselän, Impilahden ja Salmin kunnat. Alueeseen luetaan usein myös Ilomantsin kaakkoisosa.

Luovutettu Karjala

Luovutettu Karjala käsittää Neuvostoliitolle sotien 1939–1944 jälkeen luovutetut alueet: Karjalankannaksen sekä suurimman osan Laatokan Karjalaa.

Venäjän Karjala

Venäjän Karjalalla tarkoitetaan Karjalan tasavaltaa. Karjalan tasavaltaan kuuluvat Vienan Karjala ja Aunuksen Karjala. Voidaan myös käyttää monikkoa Venäjän Karjalat, kun toiseksi Karjalaksi ajatellaan Tverin Karjalaa. Venäjän Karjalasta on käytetty myös nimiä Itä-Karjala, Kauko-Karjala (joskus tarkoitettu vain Vienan Karjalaa) ja rajantakainen Karjala.

Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta, entisiltä nimiltään Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta (1940–1956) ja Karjalan autonominen tasavalta (1957–1991), muodostuu Vienan Karjalan ja Aunuksen Karjalan lisäksi Suomen luovuttamista Laatokan Karjalan ja Sallan–Kuusamon alueen eteläosasta sekä Äänisen itäpuolisista alueista (Puudožin piiristä). (Karjalaiset kirjoittavat nimen molemmat osat isolla alkukirjaimella: Karjalan Tasavalta.)

Vienan Karjala

Vienan Karjala on Venäjän Karjalan pohjoisin osa. Nykyisin sen alueella ovat Kalevalan (entisen Uhtuan), Louhen, Kemin ja Belomorskin piirit. Alue ei ole koskaan kuulunut Suomeen; Suomen puolella on tosin kolme pientä vienalaiskylää: Suomussalmella Hietajärvi ja Kuivajärvi ja Kuhmossa Rimmin kylä.

Aunuksen Karjala

Aunuksen Karjala muodostuu Venäjän Karjalan keski- ja eteläosasta. Nykyisin sen alueella ovat Mujejärven, Segežan, Karhumäen, Kontupohjan, Suojärven, Prääžän, Pitkärannan, Lahdenpohjan, Aunuksen, Äänisenrannan ja Puudožin piirit. Maantieteellinen Aunus on laajempi kuin aunuksen puhuma-alue.

Tverin Karjala

Tverin Karjala sijoittuu Tverin oblastiin. Pääosa karjalaisista asuu alueen keskiosassa Rameškin, Lihoslavlin, Spirovon ja Maksatihan piireissä sekä koillisessa Vesjegonskin piirissä ja sen ympäristössä. Pieninä saarekkeina lounaassa on yhä karjalaiskyliä Djoržajoen varrella.

Novgorodin Karjala

Novgorodin Karjala on käsittänyt karjalaisen väestön asumat seudut Borovitšin, Tihvinän ja Valdain kihlakunnissa. Nykyisin karjalaisia on Tihvinän seuduilla Leningradin oblastissa ja vielä mahdollisesti Valdain seudulla Novgorodin oblastissa.

Itä-Karjala

Itä-Karjala tarkoittaa Tarton rauhansopimukseen (1920) perustuvan Suomen itärajan takaista karjalaisten asuma-aluetta, joka vastaa suunnilleen nykyistä Karjalan tasavaltaa lukuun ottamatta luovutettuja alueita ja Äänisen itäpuolta. Itä-Karjalan alueeseen sisältyvä Imandrajärven eteläpuoli Kantalahden–Alakurtin rautatietä myöten kuuluu Murmanskin hallintoalueeseen.

Itä-Karjala jakautuu Vienan ja Aunuksen historiallisiin maakuntiin. Nimitys on ollut Venäjän Karjalan rinnakkaisnimi. Nimellä Itä-Karjala on joskus tarkoitettu suunnilleen samaa kuin nimellä Raja-Karjala.

Venäläiset tarkoittavat Pohjois-Karjalalla Vienan Karjalaa, Keski-Karjalalla Aunuksen Karjalan pohjoista osaa (Seesjärvi–Porajärvi) ja Aunuksen Karjalalla pelkästään Aunuksen piiriä. Itä-Karjalalla venäläiset tarkoittavat Äänisen itäpuolista aluetta, joka ei kuulu historialliseen Karjalaan.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

• alkuperä
• alueiden nimet
• asukkaiden nimitykset
• erisnimet
• etymologia
• heimojen nimitykset
• merkitys
• nimet
• paikannimet

Anna palautetta tästä ohjeesta