Asukkaannimitykset: kotimaisista paikannimistä muodostetut

Ohje lyhyesti

Asukkaannimitykset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Suomessa jokaisesta kunnan- ja kylännimestä voidaan muodostaa yleiskielinen asukkaannimitys -lainen/-läinen-johtimella:

alastarolainen
hollolalainen
kaskislainen

kemijärveläinen
pielaveteläinen

Monesta paikannimestä on käytössä myös paikallisemmin tunnettu asukkaannimitys, kuten hollolainen.

Moniosaisesta paikannimestä muodostettu asukkaannimitys on yhdyssana, jossa ei käytetä yhdysmerkkiä:

Etelä-Savo → eteläsavolainen
Pikku Huopalahti → pikkuhuopalahtelainen

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Rautalampilainen
Kaustislainen
Dragsfjärdiläinen
Yleiskielisen ja paikallisen nimityksen vaihtelu

Koko ohje

Johtimen -lainen/-läinen avulla voi esimerkiksi kunnannimistä muodostaa yleiskieleen sopivia asukkaannimityksiä. Paikallisessa käytössä voi lisäksi olla lyhyempiä -inen-johtimella muodostettuja asukkaannimityksiä:

haapaveteläinen ~ haapavetinen
heinolalainen ~ heinolainen
kivijärveläinen ~ kivijärvinen

Johdin -lainen/-läinen liitetään tavallisesti nimen vokaaliloppuiseen vartaloon eli runko-osaan:

Turku + lainen → turkulainen
Eckerö → eckeröläinen
Etelä-Savo → eteläsavolainen

Useissa tapauksissa sanan kyseinen vokaaliloppuinen vartalo-osa saadaan esimerkiksi -na/-nä-loppuisesta essiivimuodosta (kuten Kuorevetenä):

Kuorevesi : Kuorevete-nä → kuoreveteläinen
Nurmes : Nurmekse-na → nurmekselainen (myös nurmeslainen)

Padasjoki : Padasjoke-na → padasjokelainen
Virolahti : Virolahte-na → virolahtelainen

Pikku Huopalahti : Pikku Huopalahte-na → pikkuhuopalahtelainen

Rautalampilainen

Monissa yleiskielisissä asukkaannimityksissä on paikannimen perusmuodon lopussa olevan i:n tilalla e (esim. -mäki → -mäkeläinen, -lahti → -lahtelainen). Poikkeus tästä ovat -lampi-loppuiset kunnan- tai kylännimet, joista yleiskieleenkin suositetaan asua -lampilainen, ei siis ”-lampelainen”:

rautalampilainen
toholampilainen

Kaustislainen

Joissain tapauksissa yleiskielinen asukkaannimitys muodostetaan muusta kuin edellä mainitusta vokaaliloppuisesta vartalosta. Tällaisia ovat mm. -inen-loppuisten paikkojen asukkaiden nimitykset:

Huittinen → huittislainen
Kaustinen → kaustislainen

Oulainen → oulaislainen ~ oulaistelainen
(-lainen voidaan liittää joko konsonantti- tai vokaaliloppuiseen vartaloon:
Oulainen : Oulais-ta : Oulaiste-n)

Dragsfjärdiläinen

Ruotsinkielisiin konsonanttiloppuisiin nimiin -lainen-aines liitetään sidevokaalina toimivan i:n avulla:

Dragsfjärd → dragsfjärdiläinen
Kökar → kökarilainen

Yleiskielisen ja paikallisen nimityksen vaihtelu

Kaikissa kunnan- tai kylännimistä johdetuissa asukkaannimityksissä ei ole yleiskielen ja paikallisen käytön vaihtelua. Asukkaannimityksen muodostamista lyhyemmällä -inen-johtimella tuleekin välttää, ellei ole varmaa tietoa, että sitä paikkakunnalla käytetään. Esimerkiksi kaikista -järvi-loppuisista paikannimistä ei suinkaan muodosteta -inen-loppuista asukkaannimitystä -järvinen:

Jalasjärvi → jalasjärveläinen ~ jalasjärvinen
Vrt. Jämijärvi → jämijärveläinen

Paikallista nimitystä on mahdollista käyttää mm. teksteissä, jotka on suunnattu paikallisten luettavaksi. Yleiskielisessä tekstissä voi aina käyttää pidempää -lainen/-läinen-johtimella muodostettua asukkaannimitystä.

Kohdasta Lisätietoa muualla löytyy linkki Asutusnimihakemistoon, josta voi hakea kaikkien Suomen kuntien asukkaannimityksiä.