i vai ei i:tä? (aloittaa, kehottaa)
Ohje lyhyesti
Yleiskielessä on seuraavanlaisia i:llisiä tai i:ttömiä muotoja:
rajoittaa, rajoite
kiillottaa, kiillote
Pääosin tällaisten i:llisten ja i:ttömien muotojen käyttö perustuu siihen, onko kantasanan lopussa a (raja → rajoittaa) vai o (kiilto → kiillottaa) tai siihen, onko kyseessä kuvaileva tai muuten taustaltaan epäselvä verbi (hekottaa, toitottaa).
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Koko ohje
Kehottaa ja mitoittaa: -ottaa- ja -oittaa-loppuiset verbit
Kolmitavuisissa verbeissä on yleiskielessä sekä -ottaa- että -oittaa-loppuisia, esimerkiksi valottaa, kehottaa ja valloittaa, ilmoittaa. Enemmistö on i:ttömiä. Yleiskielessä vallitsee seuraava käytäntö:
| -oittaa-loppuisia verbejä |
|---|
1. Verbi pohjautuu kaksitavuiseen a-loppuiseen substantiiviin: haavoittaa ← haavamitoittaa ← mitta |
2. Verbi pohjautuu substantiivin a-loppuiseen taivutusvartaloon (taivutusvartalo = taivutuspäätteen -n edellä oleva sanan osa): vieroittaa (← vieraa/n) ← vieras |
3. Verbi pohjautuu kaksitavuiseen a-loppuiseen verbiin: aloittaa ← alkaa |
| -ottaa-loppuisia verbejä |
|---|
1. Verbi pohjautuu kaksitavuiseen o-loppuiseen sanaan: erottaa ← eropomottaa ← pomo helpottaa ← helppo |
2. Verbin voi katsoa perustuvan sekä o- että a-loppuiseen muotoon: hajottaa ← hajo-ta tai haja- (vrt. hajallaan) |
3. Verbin tausta on epäselvä tai verbi on kuvaileva: kehottaa, karkottaa, hekottaa, lorottaa, toitottaa |
Lisäksi i-aines on vakiintunut verbeihin teloittaa ja vilvoitella sekä eräisiin muihin, usein ylätyylisiin verbeihin, kuten armoittaa, innoittaa, kirvoittaa, unhoittaa ja virvoittaa.
Häämöttää ja sähköttää: -öttää-loppuiset verbit
-öttää- ja -öittää-loppuisissa verbeissä vaihtelu on ongelmattomampaa. Suurin osa näistä verbeistä on i:ttömiä; ne ovat kuvailevia, eikä niillä yleensä ole selvää kantasanaa:
häämöttää, jöröttää, köllöttää
mököttää, nököttää
pörröttää, törröttää
yököttää, ällöttää
Muutamassa tapauksessa kantasana on kuitenkin selvä:
sähköttää ← sähkö
säännöttää ← sääntö
Pitemmät verbit i:llisiä (hedelmöittää, vaurioittaa)
Pitemmät verbit ovat i:llisiä. Näitä ovat ensinnäkin verbit, jotka pohjautuvat kolmitavuiseen a- tai ä-loppuiseen substantiiviin tai adjektiiviin:
saippuoittaa ← saippua
hankaloittaa ← hankala
nasevoittaa ← naseva
hedelmöittää ← hedelmä
kitkeröittää ← kitkerä
elävöittää ← elävä
Lisäksi i:llisiä ovat verbit, joiden pohjana olevassa sanassa o tai ö on kolmannessa tavussa:
autioittaa ← autio
vahingoittaa ← vahinko
vaurioittaa ← vaurio
yhtiöittää ← yhtiö
Aloitella, ilmoitus ja kehotella, karkotus
Jos -ottaa- tai -oittaa-verbistä muodostetaan (johdetaan) uusi verbi, se on i:llinen tai i:tön kantana olevan sanan mukaisesti:
harjoittaa → harjoitella
aloittaa → aloitella
erottaa → erotella
kehottaa → kehotella
Pidemmän verbin rinnalla ei aina ole käytössä kolmitavuista: jaloitella (mutta ei: jaloittaa).
Vastaavasti i:llisestä verbistä muodostetussa substantiivissa on i mutta i:ttömästä muodostetussa ei ole:
aloite, osoite, mitoitus
ilmoitus, ilmoittautuminen
erotus, kehotus
karkotus, toivotus
Luettelo -ottaa- ja -oittaa-loppuisista verbeistä ja niistä muodostetuista substantiiveista
Alla on aakkosellinen listaus -oittaa- ja -ottaa-loppuisista verbeistä sekä niistä muodostetuista (johdetuista) substantiiveista. Erot perustuvat edellä esitettyihin periaatteisiin.
| -oittaa- ja -ottaa-verbejä | -oi- ja -o-aineksisia substantiiveja |
|---|---|
| aidoittaa ajoittaa aloittaa armoittaa (vanh.) arvottaa autioittaa | aidoitus ajoitus aloitus arvoitus (← arvata, 'se mitä arvataan') arvotus (← arvottaa) |
| ehdottaa erottaa, erottautua | ehdotus erotus |
| haavoittaa hahmottaa, hahmotella hajottaa hangoitella harjoittaa, harjoitella haukotella heikottaa heloittaa (← hela) helottaa (auringosta) helpottaa hemmotella hiekoittaa himottaa hinnoitella häämöttää | hahmotus hajotus hangoittelu harjoitus haukotus heikotus helpotus hemmottelu hiekoitus hinnoittelu |
| ilmoittaa, ilmoittautua inhottaa innoittaa irrottaa, irrotella | ilmoitus, ilmoittelu, ilmoittautuminen innoitus irrottelu |
| jaksottaa, jaksotella jaloitella jaottaa, jaotella jauhottaa | jaksotus, jaksottelu jaloittelu jaotus, jaottelu jauhotus |
| kaavoittaa kadottaa karkottaa kartoittaa kehottaa kiihottaa kiillottaa kilvoitella kirjoittaa, kirjoittautua kirvoittaa (vanh.) kiskotella kiusoitella korottaa kurkottaa, kurottaa kuullottaa | kaavoitus kadotus karkotus kartoitus kehotus kiihotus kiillote, kiillotus kilvoitus kirjoitus kiskottelu kiusoittelu korotus kurkotus, kurotus kuullote, kuullotus |
| laatoittaa lainoittaa laiskottaa, laiskotella lahjoittaa lannoittaa laudoittaa lihottaa liihottaa liioitella liottaa liuottaa luulotella | laatoitus lainoitus laiskottelu lahjoitus lannoite, lannoitus laudoitus lihotus liihottelu liioittelu liotus liuotin luulottelu |
| maadoittaa madottaa majoittaa mitoittaa | maadoitus madotus majoitus mitoitus |
| nastoittaa nauhoittaa niskoitella | nastoitus nauhoite, nauhoitus niskoittelu |
| osoittaa | osoite, osoitus |
| pahoittaa, pahoitella paikoittaa painottaa pakottaa paloitella pelottaa pingottaa pujottaa, pujotella punoittaa | pahoittelu paikoitus painotus pakotus, pakote paloittelu pelote, pelottelu pingotus pujotus, pujottelu punoitus |
| rahoittaa rajoittaa raottaa rasvoittua rauhoittaa rehottaa riepottaa ripottaa, ripotella rokottaa | rahoitus rajoitus raotus rasvoitus rauhoitus riepottelu ripottelu rokote, rokotus |
| sanoittaa saunottaa sekoittaa sijoittaa silottaa, silotella sirottaa, sirotella | sanoitus saunotus sekoitus sijoitus silottelu, silotus sirote, sirotin, sirottelu |
| tarkoittaa tasoittaa taustoittaa tavoittaa teloittaa teroittaa tiedottaa | tarkoitus tasoite, tasoitus taustoitus tavoite teloitus teroitin, teroitus tiedote, tiedotus |
| valloittaa valottaa varoittaa (← vara) veloittaa velvoittaa verottaa viekoittaa, viekoitella vieroittaa vihoitella viitoittaa viivoittaa vioittaa, vioittua virvoittaa vuorotella | valloitus valotus varoitin, varoitus veloitus velvoite, velvoitus verotus, verottaja viekoittelu vieroitus vihoittelu viitoitus viivoitin virvoitusjuoma vuorottelu |
Verbit samastua (← sama) ja samaistua (← samainen) ovat molemmat käypiä muotoja.
Huomaa ero:
varoittava (sellainen, joka varoittaa): varoittava esimerkki
varottava (sellainen, jota pitää varoa): varottava askelma
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Lisätietoa muualla
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu