i vai ei i:tä? (aloittaa, kehottaa)

Kehottaa ja mitoittaa: -ottaa- ja -oittaa-loppuiset verbit

Kolmitavuisissa verbeissä on yleiskielessä sekä -ottaa- että -oittaa-loppuisia, esimerkiksi valottaa, kehottaa ja valloittaa, ilmoittaa. Enemmistö on i:ttömiä. Yleiskielessä vallitsee seuraava käytäntö:

-oittaa-loppuisia verbejä

1. Verbi pohjautuu kaksitavuiseen a-loppuiseen substantiiviin: haavoittaa (← haava), mitoittaa (← mitta)

2. Verbi pohjautuu substantiivin a-loppuiseen taivutusvartaloon (taivutusvartalo = taivutuspäätteen -n edellä oleva sanan osa): vieroittaa (← vieraa/n ← vieras)

3. Verbi pohjautuu kaksitavuiseen a-loppuiseen verbiin: aloittaa (← alkaa)

-ottaa-loppuisia verbejä

1. Verbi pohjautuu kaksitavuiseen o-loppuiseen sanaan: ero → erottaa, pomo → pomottaa, helppo → helpottaa

2. Verbin voi katsoa perustuvan sekä o- että a-loppuiseen muotoon: hajottaa (← hajo-ta tai haja-, vrt. hajallaan) irrottaa (← irro-ta tai irra- (vrt. irrallaan)

3. Verbin tausta on epäselvä tai verbi on kuvaileva: kehottaa, karkottaa, hekottaa, lorottaa, toitottaa

Lisäksi i-aines on vakiintunut verbeihin teloittaa ja vilvoitella sekä eräisiin muihin, usein ylätyylisiin verbeihin, kuten armoittaa, innoittaa, kirvoittaa, unhoittaa ja virvoittaa.

Häämöttää ja sähköttää: -öttää-loppuiset verbit

-öttää- ja -öittää-loppuisissa verbeissä vaihtelu on ongelmattomampaa. Suurin osa näistä verbeistä on i:ttömiä; ne ovat kuvailevia, eikä niillä yleensä ole selvää kantasanaa:

häämöttää, jöröttää, köllöttää, mököttää, nököttää

pörröttää, törröttää, yököttää, ällöttää

Muutamassa tapauksessa kantasana on kuitenkin selvä:

sähköttää (← sähkö), säännöttää (← sääntö)

Pitemmät verbit -i:llisiä (hedelmöittää, vaurioittaa)

Pitemmät verbit ovat i:llisiä. Näitä ovat ensinnäkin verbit, jotka pohjautuvat kolmitavuiseen a- tai ä-loppuiseen substantiiviin tai adjektiiviin:

saippuoittaa (← saippua), hankaloittaa (← hankala), nasevoittaa (← naseva)

hedelmöittää (← hedelmä), kitkeröittää (← kitkerä), elävöittää (← elävä)

Lisäksi i:llisiä ovat verbit, joiden pohjana olevassa sanassa o tai ö on kolmannessa tavussa:

autioittaa (← autio), vahingoittaa (← vahinko)

vaurioittaa (← vaurio), yhtiöittää (← yhtiö)

Aloitella, ilmoitus ja kehotella, karkotus

Jos -ottaa- tai -oittaa-verbistä muodostetaan (johdetaan) uusi verbi, se on i:llinen tai i:tön kantana olevan sanan mukaisesti:

harjoittaa → harjoitella, aloittaa → aloitella

erottaa → erotella, kehottaa → kehotella

Aina pidemmän verbin rinnalla ei ole käytössä kolmitavuista: jaloitella (mutta ei: jaloittaa).

Vastaavasti i:llisestä verbistä muodostetussa substantiivissa on i mutta i:ttömästä muodostetussa ei:

aloite, osoite, mitoitus, ilmoitus, ilmoittautuminen

erotus, kehotus, karkotus, toivotus

Luettelo -ottaa- ja -oittaa-loppuisista verbeistä ja niistä muodostetuista substantiiveista

Alla on aakkosellinen listaus -oittaa- ja -ottaa-loppuisista verbeistä sekä niistä muodostetuista (johdetuista) substantiiveista. Erot perustuvat edellä esitettyihin periaatteisiin. 

-oittaa- ja -ottaa-verbejä

-oi- ja -o-aineksisia substantiiveja

aidoittaa ajoittaa aloittaa armoittaa (vanh.) arvottaa autioittaa ehdottaa erottaa, erottautua haavoittaa hahmottaa, hahmotella hajottaa hangoitella harjoittaa, harjoitella haukotella heikottaa heloittaa (← hela) helottaa (auringosta) helpottaa hemmotella hiekoittaa himottaa hinnoitella häämöttää ilmoittaa, ilmoittautua inhottaa innoittaa irrottaa, irrotella jaksottaa, jaksotella jaloitella jaottaa, jaotella jauhottaa kaavoittaa kadottaa karkottaa kartoittaa kehottaa kiihottaa kiillottaa kilvoitella kirjoittaa, kirjoittautua kirvoittaa (vanh.) kiskotella kiusoitella korottaa kurkottaa, kurottaa kuullottaa laatoittaa lainoittaa laiskottaa, laiskotella lahjoittaa lannoittaa laudoittaa lihottaa liihottaa liioitella liottaa liuottaa luulotella maadoittaa madottaa majoittaa mitoittaa nastoittaa nauhoittaa niskoitella osoittaa pahoittaa, pahoitella paikoittaa painottaa pakottaa paloitella pelottaa pingottaa pujottaa, pujotella punoittaa rahoittaa rajoittaa raottaa rasvoittua rauhoittaa rehottaa riepottaa ripottaa, ripotella rokottaa sanoittaa saunottaa sekoittaa sijoittaa silottaa, silotella sirottaa, sirotella tarkoittaa tasoittaa taustoittaa tavoittaa teloittaa teroittaa tiedottaa valloittaa valottaa varoittaa (← vara) veloittaa velvoittaa verottaa viekoittaa, viekoitella vieroittaa vihoitella viitoittaa viivoittaa vioittaa, vioittua virvoittaa vuorotella

aidoitus ajoitus aloitus arvoitus (← arvata, 'se mitä arvataan') arvotus (← arvottaa) ehdotus erotus hahmotus hajotus hangoittelu harjoitus haukotus heikotus helpotus hemmottelu hiekoitus hinnoittelu ilmoitus, ilmoittelu, ilmoittautuminen innoitus irrottelu jaksotus, jaksottelu jaloittelu jaotus, jaottelu jauhotus kaavoitus kadotus karkotus kartoitus kehotus kiihotus kiillote, kiillotus kilvoitus kirjoitus kiskottelu kiusoittelu korotus kurkotus, kurotus kuullote, kuullotus laatoitus lainoitus laiskottelu lahjoitus lannoite, lannoitus laudoitus lihotus liihottelu liioittelu liotus liuotin luulottelu maadoitus madotus majoitus mitoitus nastoitus nauhoite, nauhoitus niskoittelu osoite, osoitus pahoittelu paikoitus painotus pakotus, pakote paloittelu pelote, peloittelu pingotus pujotus, pujottelu punoitus rahoitus rajoitus raotus rasvoitus rauhoitus riepottelu ripottelu rokote, rokotus sanoitus saunotus sekoitus sijoitus silottelu, silotus sirote, sirotin, sirottelu tarkoitus tasoite, tasoitus taustoitus tavoite teloitus teroitin, teroitus tiedote, tiedotus valloitus valotus varoitin, varoitus veloitus velvoite, velvoitus verotus, verottaja viekoittelu vieroitus vihoittelu viitoitus viivoitin virvoitusjuoma vuorottelu

Verbit samastua (← sama) ja samaistua (← samainen) ovat molemmat käypiä muotoja.

Huomaa ero:
varoittava (sellainen, joka varoittaa): varoittava esimerkki

varottava (sellainen, jota pitää varoa): varottava askelma