Kellonajan ilmaukset viisi vaille ~ vailla ja viittä vaille ~ vailla ovat yleiskielessä keskenään tasavertaiset. Tasatunti voidaan esittää joko perusmuodossa (kuusi) tai genetiivissä (kuuden):
Lähden viisi ~ viittä vaille ~ vailla kuusi ~ kuuden.
Kun kellon esitetään olevan vaille tai yli tasatunnin, käytetään minuuttimäärää tarkoittavasta lukusanasta joko perusmuotoa eli nominatiivia (kuten viisi yli) tai partitiivimuotoa (viittä yli). Itse tasatunti puolestaan ilmaistaan perusmuodolla (yli viisi) tai genetiivillä (yli viiden):
Lähden viisi ~ viittä (minuuttia) vaille ~ vailla viisi ~ viiden.
Lähden viisi ~ viittä yli viisi ~ viiden.
Pääsimme matkaan noin kaksikymmentä vaille kaksi. (~ kahtakymmentä vaille)
Kello on täällä kymmentä yli yksi päivällä. (~ kymmenen yli)
Kello oli kahtakymmentä vaille kahdeksan aamulla, kun heräsin. (~ kaksikymmentä vaille)
Merkitykseltään ja käyttöaloiltaan ilmaukset ovat yleiskielessä tasavertaiset.