Kun puhe on maksuvälineestä, käytetään tavallisesti -lla/-llä-päätteistä muotoa (euroilla), mutta yleisemmin hinnoittelun tms. välineestä puhuttaessa tavallisempia ovat -na/-nä- ja -ssa/-ssä-päätteiset muodot. Ero ei ole aina selvä.
maksaa euroilla (välineen merkitys: ’millä’)
hinnoitella euroina ~ euroissa (olomuodon merkitys: ’missä muodossa’)
-lla/-llä-päätteisiä muotoja käytetään myös, kun puhutaan esimerkiksi hinnan muuttumisen suuruudesta. Tavallisempi on laski euron -tyyppinen määränilmaus:
hinta laski euron ~ eurolla
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Välineen merkityksessä käytetään -lla/-llä-päätteistä sijamuotoa eli adessiivia:
leikata saksilla, syödä lusikalla
Voinko maksaa kolikoilla?
Täällä voi maksaa dollareilla tai euroilla.
Välinettä voi tarkoittaa myös -ssa/-ssä-päätteinen eli inessiivisijainen ilmaus, kuten seuraavissa esimerkeissä, joissa valuutta on laskemisen tai hinnoittelun väline. Tavallisempi tässä yhteydessä on -na/-nä-päätteinen sija eli essiivi:
Euroissa ~ euroina laskettuna pääomasijoitukset vähenivät huomattavasti edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna.
Steamin koko valikoima on hinnoiteltu nyt Singaporen dollareissa ~ dollareina.
• -lla/-llä-päätteinen ilmaus tarkoittaa myös määrää tai mittaa:
Ruotsi voitti Suomen puolella sekunnilla.
Tässä lauseessa kohdetta tarkoittava lauseenjäsen eli objekti on genetiivimuodossa (voitti Suomen). Silloin taas kun objektina on partitiivisijamuodossa oleva ilmaus (esim. Suomea, matkaa), mitta esitetään usein lyhensi kilometrin -tyyppisessä muodossa (tällaisista objektimaisista ilmauksista ks. erillistä ohjetta):
Oikoreitti lyhensi koulumatkaa kilometrin ~ kilometrillä.
Tiivistevian korjaaminen myöhästytti laivan lähtöä tunnilla ~ tunnin.
• Myös vähenemistä ja enenemistä tarkoittavien verbien yhteydessä, kuten aleta, halveta, kallistua, kasvaa, kohota, laskea, lisääntyä, nousta, pienetä ja vähetä, käytetään kumpaakin ilmaisumuotoa:
Hinta laski euron ~ eurolla.
Vuokra kohosi marraskuussa viisi euroa ~ viidellä eurolla.
Pelkän lukusanan sisältävissä ilmauksissa käy yleensä vain -lla/-llä-päätteinen ilmaus:
Suomenkielisten alakoulujen määrä väheni 15:llä edellisvuodesta.
Yleisurheilun EM-joukkue kasvoi viidellä.
Selvää käyttösääntöä -lla/-llä-päätteisestä ja objektimaisesta määrän ilmauksesta ei ole mahdollista esittää. (Aikanaan -lla/-llä-päätettä ei pidetty mitan ilmauksissa suotavana osittain siksi, että sen katsottiin olevan ruotsin vaikutusta.)
Suomen kielen lautakunta hyväksyi vuonna 2001 yleiskieliseksi inessiivisijan (maksaa euroissa) essiivin rinnalle (maksaa euroina) silloin, kun puhe on etenkin hinnoittelun ja laskemisen välineestä.