Kaavanimiä eli asemakaavassa nimettyjä kohteita ovat esimerkiksi katujen, teiden, puistojen, torien ja aukioiden nimet. Kaavanimien oikeinkirjoitus noudattaa yleisiä paikannimien oikeinkirjoitusohjeita. Ohjeet koskevat myös asemakaavan ulkopuolisia nimiä, esimerkiksi haja-asutusalueiden teidennimiä.
Suurin osa kaavanimistä kirjoitetaan kokonaan yhteen yhdeksi sanaksi.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Nimet ovat joko yksiosaisia tai muodostuneet kahdesta, joskus useammastakin osasta. Yleisimmin kaavaniminä on yhdysnimiä eli kaksi- tai useampiosaisia nimiä, kuten Satamakatu, Katri Valan puisto.
Yhdysnimen jälkiosaa kutsutaan nimen perusosaksi (katu, puisto) ja alkuosaa nimen määriteosaksi (Satama, Katri Valan). Nimien oikeinkirjoitus riippuu toisaalta jälkiosan, toisaalta alkuosan rakenteesta. Suurin osa kaavanimistä kirjoitetaan kokonaan yhteen yhdeksi sanaksi.
Jälki- eli perusosa ilmaisee paikan lajin. Esimerkiksi kadunnimissä yleisiä jälkiosia ovat sanat katu, tie, kuja ja polku, kaari, linja, raitti (Länsi-Suomessa), rinne, penger, ranta, väylä. Harvinaisempia ovat taival ja tanhua, portti ja veräjä, usein pieniä yhdysteitä, sijaintia ilmaiseva laita, reuna ja syrjä sekä toisinaan aukio, tori, laituri ja tunneli, joista suoraan ilmenee, minkälaisesta paikasta on kysymys.
Vierasperäiset bulevardi ja esplanadi esiintyvät joskus puistokatujen nimissä. Tiennimen jälkiosana voi olla myös yhdyssana, esimerkiksi puistotie, puistopolku, maantie, valtatie, kehätie, moottoritie ja yhdystie.
Alku- eli määriteosa ilmaisee jonkin ominaisuuden nimetystä paikasta. Se yksilöi jälkiosan tarkoittaman paikan. Alkuosan perusteella nimet jaetaan kolmeen ryhmään:
1. Alkuosana on perusmuodossa tai genetiivissä oleva yleissana (mänty, paju, niittyvillan, Heikin), adjektiivi (iso, pieni, vanha) tai joskus järjestystä ilmaiseva lukusana (ensimmäinen, toinen). Alkuosa on yleensä yksikössä mutta monikollisiakin voi olla.
2. Alkuosana on yhdysmerkkiä käyttäen kirjoitettu erisnimi (Ukko-Pekan tie).
3. Alkuosana on kahdesta tai useammasta osasta koostuva erisnimi, ja silloin kaikki nimen osat kirjoitetaan erilleen (Eino Leinon katu).
Yhdysnimen vastakohta on yksiosainen nimi. Kaavanimistössä yksiosaiset nimet ovat harvinaisia, paitsi kaupunginosien niminä, esimerkiksi Viikki ja Malmi. Yksiosaisia nimiä ovat myös yhdyssanasta muodostetut nimet Kuunsirppi ja Hauenkuono.
Suurin osa kaavanimistä kirjoitetaan yhteen yhdeksi sanaksi. Osat kirjoitetaan yhteen silloin kun
1. alkuosana on yleissanan perusmuoto ja jälkiosana yhdistämätön yleissana:
Telakkatie
Itäranta
Metsätaival
Pirkkalaistori
Mustikkapuistikko
2. alkuosana on adjektiivi ja jälkiosana yhdistämätön yleissana:
Isokatu
Vähäkatu
Pitkäkatu
Kaunispolku
Kapearaitti
3. alkuosana on järjestystä ilmaiseva lukusana ja jälkiosana yhdistämätön yleissana:
Ensilinja
Toinenlinja
Kahdeksastie
4. alkuosana on yksikön tai monikon genetiivi ja jälkiosana yhdistämätön yleissana:
Kapteenintie
Ketunkuja
Kartanonraitti
Turunväylä
Liisanpuistikko
Sibeliuksenbulevardi
Kauppurienkatu
Elielinaukio
5. alkuosana on yhdyssana tai yhteen kirjoitettu paikannimi ja jälkiosana yhdistämätön yleissana:
Keihäsmiehenkatu
Kaivohuoneenrinne
Jyväsjärvenranta
Savilahdenpuisto
Hovioikeudenpuistikko
6. kokonaan yhteen kirjoitetaan myös nimet:
Ikämiestenkatu
Harmaidenveljestenkatu
Kolmenmäentie
Kolmensepänaukio
Seittemänmiehenkatu
1. Kaikki nimen osat kirjoitetaan erilleen, kun alkuosana on henkilönnimi tai paikannimi, joka koostuu kahdesta tai useammasta osasta:
Eino Leinon katu
Maunu Tavastin katu
Ulrika Eleonoran katuKustaa Aadolfin katu
Kustaa III:n polkuServin Maijan tie
Poltlan papan polkuPienen Jänkäsalon tie
Ison Lehtisaaren polku
2. Alkuosa ja jälkiosa kirjoitetaan erilleen, kun yhdysnimen määritteenä on taipuva adjektiivi:
Pieni Roobertinkatu
Pohjoinen Makasiinikatu
Vanha Järvenkyläntie
Vähä Raastuvankatu
Tähän ryhmän kuuluvat poikkeuksena nimet, joiden määriteosa on taipumaton pikku: Pikku Satamakatu, Pikku Huopalahti.
3. Alkuosa ja jälkiosa kirjoitetaan erilleen, kun yhdysnimen määritteenä on erisnimen genetiivi:
Ahtialan Selkätie
Kierikkalan Vuorikatu
Popinniemen Laivurinkatu
Ryttylän Viertotie
4. Alkuosa ja jälkiosa kirjoitetaan erilleen, kun jälkiosana on yhdyssana:
Koillinen moottoritie
Eteläinen kehätie
Läntinen yhdystieRautatien puistokatu
Nokian valtatie
Tullisaaren ulkoilupuisto
5. Alkuosa ja jälkiosa kirjoitetaan erilleen, kun määriteosana on yhdysmerkillinen erisnimi:
Ukko-Pekan tie
Pikku-Liisan tie
Anni-tädin tieGallen-Kallelan katu
Koivu-Mankkaan tie
Pelto-Paukkulan katu
Alkuosan ja perusosan välissä käytetään yhdysmerkkiä, kun yksiosaiseen nimeen liittyy taipuva tai taipumaton määrite tai yhdysnimeen liittyy taipumaton määrite:
Uusi-Koivisto
Etu-Töölö
Taka-TöölöEtelä-Puistokatu
Pohjois-Puistokatu
Poikkeuksena on taipumaton adjektiivimäärite pikku:
Pikku Satamakatu
Pikku Huopalahti
Nimen kirjoitustavasta ilmenee sen lähtökohta. Jos kirjoitetaan Ali-Anttilantie ja Yli-Anttilantie, on olemassa kaksi Anttilantietä, joista toinen on alempi ja toinen ylempi.
Jos taas kirjoitetaan Ali-Anttilan tie ja Yli-Anttilan tie, on tai on ollut esimerkiksi kaksi taloa Ali-Anttila ja Yli-Anttila, joiden mukaan tiet on nimetty.