Asukkaannimitykset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Suomessa jokaisesta kunnan- ja kylännimestä voidaan muodostaa yleiskielinen asukkaannimitys -lainen/-läinen-johtimella:
alastarolainen
hollolalainen
kaskislainen
kemijärveläinen
pielaveteläinen
Monesta paikannimestä on olemassa myös paikallisemmin tunnettu asukkaannimitys, esim. hollolainen.
Moniosaisesta paikannimestä muodostettu asukkaannimitys on yhdyssana, eikä nimityksessä käytetä yhdysmerkkiä:
eteläsavolainen (Etelä-Savo)
pikkuhuopalahtelainen (Pikku Huopalahti)
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Johtimen -lainen/-läinen avulla voi esimerkiksi kunnannimistä muodostaa yleiskieleen sopivia asukkaannimityksiä. Paikallisessa käytössä voi lisäksi olla lyhyempiä -inen-johtimella muodostettuja asukkaannimityksiä:
evijärveläinen ~ evijärvinen
haapaveteläinen ~ haapavetinen
heinolalainen ~ heinolainen
Johdin -lainen/-läinen liitetään tavallisesti nimen vartaloon eli runko-osaan, joka saadaan esimerkiksi -na/-nä-loppuisesta eli essiivimuodosta:
Etelä-Savo: Etelä-Savo-na → eteläsavolainen
Kuorevesi : Kuorevete-nä → kuoreveteläinen
Nurmes : Nurmekse-na → nurmekselainen (myös nurmeslainen)
Padasjoki : Padasjoke-na → padasjokelainen
Pikku Huopalahti : Pikku Huopalahte-na → pikkuhuopalahtelainen
Turku : Turku-na → turkulainen
Virolahti : Virolahte-na → virolahtelainen
Monissa yleiskielisissä asukkaannimityksissä on paikannimen lopussa olevan i:n tilalla siis e (esim. -mäki → -mäkeläinen, -lahti → -lahtelainen). Poikkeus tästä ovat -lampi-loppuiset kunnan- tai kylännimet, joista yleiskieleenkin suositetaan asua -lampilainen (ei siis ”-lampelainen”):
rautalampilainen
toholampilainen
Joissain tapauksissa yleiskielinen asukkaannimitys muodostetaan muusta kuin edellä mainitusta vokaaliloppuisesta vartalosta. Tällaisia ovat mm. -inen-loppuisten paikkojen asukkaiden nimitykset:
Huittinen → huittislainen
Kaustinen → kaustislainen
Oulainen → oulaislainen ~ oulaistelainen (-lainen voidaan liittää joko konsonantti- tai vokaaliloppuiseen vartaloon – Oulainen : Oulais-ta : Oulaiste-n)
Ruotsinkielisiin konsonanttiin päättyviin nimiin -lainen-johdin liittyy luontevimmin i-sidevokaalin avulla:
dragsfjärdiläinen
kökarilainen
Kaikissa kunnan- tai kylännimistä johdetuissa asukkaannimityksissä ei ole yleiskielen ja paikallisen käytön vaihtelua. Asukkaannimityksen muodostamista lyhyemmällä -inen-johtimella tuleekin välttää, ellei ole varmaa tietoa, että sitä paikkakunnalla käytetään. Esimerkiksi kaikista -järvi-loppuisista paikannimistä ei suinkaan muodosteta -inen-loppuista asukkaannimitystä -järvinen:
jalasjärveläinen ~ jalasjärvinen, mutta: jämijärveläinen
Paikallista nimitystä on mahdollista käyttää mm. teksteissä, jotka on suunnattu paikallisten luettavaksi. Yleiskielisessä tekstissä voi aina käyttää pidempää -lainen/-läinen-johtimella muodostettua asukkaannimitystä.
Kohdasta Lisätietoa muualla löytyy linkki Asutusnimihakemistoon, josta voi hakea kaikkien Suomen kuntien asukkaannimityksiä.