Kielten nimitykset

Kirjoitusasut: suomi, suomen kieli, suomenruotsi, suomenkielinen

Kielten nimitykset (eli kielten nimet) kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:

suomi
ruotsi
venäjä

Kun nimitys esiintyy sanan kieli kanssa, sanat kirjoitetaan erilleen:

suomen kieli, suomen kielen taito
viron kieli
ranskan kieli

Sen sijaan yhdyssanoja ovat sellaiset moniosaiset kielten nimitykset, joissa alkuosana on jokin kieltä määrittävä sana:

suomenruotsi
ruotsinsuomi
amerikanenglanti
britannianenglanti (~ brittienglanti)
sveitsinsaksa
malawintonga

muinaisegypti
muinaisyläsaksa
pohjoissaame
länsifriisi
keski-iiri

Yhteen kirjoitetaan myös seuraavanlaiset -inen-loppuiset adjektiivit, joissa alkuosana on genetiivimuotoinen (eli -n-loppuinen) kielen nimitys:

englanninkielinen
suomenkielinen

arabiantaitoinen

Huom. kokonaisuuden osat kirjoitetaan kuitenkin erilleen, kun taitoinen-adjektiivin edellä on sanaliitto, kuten italian kielen:

italian kielen taitoinen
Haetaan suomen kielen taitoista markkinointiassistenttia.

Osa kielten nimityksistä on vanhoja suomen kieleen mukautuneita sanoja, esimerkiksi ranska, espanja, italia, kreikka, saksa, baškiiri. Osa on myöhemmin mukautettuja nimityksiä, esimerkiksi aimara (omakielinen asu: aymara) ja joruba (omakielinen asu: yorùbá). Osa on otettu käyttöön sellaisinaan ns. sitaattilainoina: afar, hausa, ido, igbo, kanuri, sango.

Savon murre, Cornwallin murre

Murteiden, slangien yms. nimityksissä alueen nimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:

Rauman murre
Savon murre
Helsingin slangi

Skånen murre
Cornwallin murre
Berliinin murre

Jos aluemurteista kirjoitetaan ilman sanaa murre, alkukirjain on pieni: Hän puhuu suomea ja savoa. Tavallisempaa on kuitenkin käyttää murre-sanan sisältävää ilmaisua (Savon murre).

Kun murrealueeseen viitataan adjektiivialkuisella sanalla (kuten savolainen > savolais-), alkukirjain on pieni:

Itämurteiden pääryhmiä on vain kaksi, savolaismurteet ja kaakkoismurteet, länsimurteiden pääryhmiä on enemmän.

Huom. Kun kirjoitetaan jonkin kielen (eikä alueen) murteista, nimityksessä on pieni alkukirjain:

suomen (kielen) eri murteet
saksan (kielen) eri murteet

Hollanti ja flaami

Alankomaiden eli Hollannin virallisen kielen nimi on sikäläisittäin Nederlands, suomeksi hollanti eli hollannin kieli. Hollanti on virallinen kieli (ranskan ja saksan ohella) myös Belgiassa, missä sitä puhutaan varsinkin Flanderissa Pohjois-Belgiassa. Tämän alueen murretta on kutsuttu nimellä flaami. Länsi-Belgiassa ja lähialueilla puhutaan länsiflaamia, jota pidetään nykyään itsenäisenä kielenä.

Paštu

Pataanit eli paštut ovat väestöryhmä, joka asuu Afganistanissa ja Pakistanissa. Heidän puhumansa kieli on paštu, toinen Afganistanin kahdesta virallisesta kielestä. (Kielestä on käytetty tiedotusvälineissä myös sellaisia muotoja kuin paštuni, puštu ja pašto ja väestöryhmästä muotoja paštunit ja puštunit. Niiden käyttöä ei suositella.)

Aikaisemmin Afganistanin valtaväestöä, pataaneja eli paštuja, on suomeksi kutsuttu myös afgaaneiksi ja heidän puhumaansa kieltä afgaaniksi.