Alkukirjain: juhla- ja merkkipäivien nimet

Suurin osa juhla- ja merkkipäivien nimityksistä on yleissanoja, eli ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Myös vieraskielisten juhlapäivien nimet kirjoitetaan suomen kielessä yleensä pienellä alkukirjaimella, kun ne eivät ala erisnimellä:

adventti
aprillipäivä
aselevon päivä (Ranskassa 11.11.)
etsikkopäivä
halloween
hanukka
helatorstai
helluntai
id al-adha
joulu
kansainvälinen naistenpäivä
kekri
kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai
kiitospäivä (Yhdysvalloissa 24.11.)
kolminaisuudenpäivä
kynttilänpäivä
laskiainen, laskiaissunnuntai, laskiaistiistai
loppiainen
lyhtyjuhla (Kiinassa)
mikkeli tai mikkelinpäivä
perustuslain päivä (Espanjassa 6.12.)
pesah
pyhäinpäivä
pääsiäinen
ristinpäivä
romanien kansallispäivä
rukoussunnuntai
saamelaisten kansallispäivä
tapaninpäivä
tuhkakeskiviikko
unikeonpäivä
uudenvuodenpäivä tai uusivuosi
vappuaatto tai vapunaatto
vapunpäivä
venetsialaiset
ystävänpäivä

Myös liputuspäivät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella silloin, kun ne eivät ala erisnimellä:

isänpäivä
itsenäisyyspäivä
juhannus
kansalaisvaikuttamisen päivä
kansallinen veteraanipäivä
kaatuneitten muistopäivä ~ kaatuneiden muistopäivä
lapsen oikeuksien päivä
puolustusvoimain lippujuhlan päivä
runon ja suven päivä
ruotsalaisuuden päivä
suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä
suomalaisen kirjallisuuden päivä
suomalaisen kulttuurin päivä
suomalaisen musiikin päivä
suomalaisen taiteen päivä
suomalaisuuden päivä
suomen kielen päivä
tasa-arvon päivä
vappu, suomalaisen työn päivä
äitienpäivä

Juhlapäivätervehdyksiin tulee siis yleiskielisissä teksteissä pieni alkukirjain:

Toivotamme teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Hauskaa vappua!
Hyvää naistenpäivää!

Erisnimen sisältävät merkkipäivien ja liputuspäivien nimitykset kirjoitetaan erilleen päivä-sanasta. Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:

Flooran päivä eli Kukan päivä
Kolumbuksen päivä (Yhdysvalloissa 10.10.)
Lucian päivä
Kalevalan päivä
YK:n päivä

Alvar ja Aino Aallon päivä
Aleksis Kiven päivä
Eino Leinon päivä
Jean Sibeliuksen päivä
Kustaa Aadolfin päivä
Miina Sillanpään päivä
Mikael Agricolan päivä
Minna Canthin päivä
Pyhän Yrjön päivä (pyhä-sana on osa henkilönnimeä, mm. Britanniassa ja Espanjassa 23.4.)
Tove Janssonin päivä

J. L. Runebergin päivä
J. V. Snellmanin päivä

Ruotsin kansallispäivä (Ruotsissa 6.6.)
Saksan yhtenäisyyden päivä (Saksassa 3.10.)
Suomen lipun päivä
Suomen luonnon päivä

Poikkeus erisnimen sisältävien päivien joukossa on Eurooppa-päivä, johon tulee yhdysviiva, koska siinä alkuosa on perusmuodossa eli nominatiivissa.

Joistakin alkujaan ulkomaisista juhlapäivistä käytetään suomenkielisen käännösnimen rinnalla alkuperäiskielistä nimeä:

Pyhän Patrickin päivä ~ Saint Patrick's Day

Jos kyseessä on sellainen juhla, jota ei Suomessa yleisesti vietetä, voi nimen kirjoittaa myös sitaattilainana alkuperäiskielen oikeinkirjoitussuositusten mukaan:

Labor Day ~ labor day (Yhdysvalloissa)
Memorial Day ~ memorial day (Yhdysvalloissa)
Mothering Sunday ~ mothering sunday (Britanniassa ja Irlannissa)
Zafer Bayramı ~ zafer bayramı (Turkissa 30.8.)

Nimipäivät

Myös nimipäivissä nimi kirjoitetaan erilleen sanasta päivä:

Hyvää Annan päivää!

Esimerkiksi Tapanin päivä on siis kaikkien Tapani-nimisten nimipäivä. Sen sijaan tapaninpäivä pienellä ja yhteen kirjoitettuna on yksi joulun ajan juhlapyhistä, johon liittyy perinteitä, esimerkiksi tapaninajelu. Jouluista tapaninpäivää sanotaan myös toiseksi joulupäiväksi.

Vanhojen nimipäiväkalenterien pohjalta muodostuneet, sanonnoissa yleiset kansanomaiset merkkipäivät kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:

Simo siltoja tekee, Antti aisoilla ajaa.

Markku käelle kielen antaa.

Pihti maahan Maariana.