Viikonpäivien ja kuukausien tavoin myös juhla- ja merkkipäivien nimet aloitetaan pienellä kirjaimella:
loppiainen
äitienpäivä
helluntai
juhannus
isänpäivä
itsenäisyyspäivä
joulu
Tämän mukaisesti juhlapäivätervehdyksiin tulee yleiskielisissä teksteissä pieni alkukirjain:
Toivotamme teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Hauskaa vappua!
Sellaiset merkkipäivien nimet, jotka sisältävät erisnimen, ovat sanaliittoja. Ne siis kirjoitetaan erilleen päivä-sanasta. Erisnimi aloitetaan isolla kirjaimella:
Kalevalan päivä
Lucian päivä
Suomen lipun päivä
Samaan tapaan kirjoitetaan myös nimipäivät:
Matin päivän kahvit
Suurin osa juhla- ja merkkipäivien nimityksistä on yleisnimiä, eli ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:
adventti
aprillipäivä
etsikkopäivä
halloween
helatorstai
helluntai
joulu
kansainvälinen naistenpäivä
kekri
kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai
kolminaisuudenpäivä
kynttilänpäivä
laskiainen, laskiaissunnuntai, laskiaistiistai
loppiainen
mikkeli tai mikkelinpäivä
pyhäinpäivä
pääsiäinen
ristinpäivä
rukoussunnuntai
tapaninpäivä
tuhkakeskiviikko
unikeonpäivä
uudenvuodenpäivä tai uusivuosi
vappuaatto tai vapunaatto
vapunpäivä
venetsialaiset
Myös liputuspäivät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella silloin, kun ne eivät ala erisnimellä:
isänpäivä
itsenäisyyspäivä
juhannus
kansallinen veteraanipäivä
kaatuneitten muistopäivä ~ kaatuneiden muistopäivä
puolustusvoimain lippujuhlan päivä
runon ja suven päivä
ruotsalaisuuden päivä
suomalaisen kirjallisuuden päivä
suomalaisen kulttuurin päivä
suomalaisen musiikin päivä
suomalaisuuden päivä
suomen kielen päivä
tasa-arvon päivä
vappu, suomalaisen työn päivä
äitienpäivä
Juhlapäivätervehdyksiin tulee siis yleiskielisissä teksteissä pieni alkukirjain:
Toivotamme teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Hauskaa vappua!
Merkki- ja liputuspäivien nimitykset, joihin sisältyy erisnimi, kirjoitetaan erilleen päivä-sanasta (poikkeuksena Eurooppa-päivä, koska siinä alkuosa on perusmuodossa eli nominatiivissa eikä -n-loppuisessa genetiivissä). Erisnimet kirjoitetaan niissä isolla alkukirjaimella:
Flooran päivä eli Kukan päivä
Lucian päivä
J. L. Runebergin päivä
Kalevalan päivä
Minna Canthin päivä
Mikael Agricolan päivä
J. V. Snellmanin päivä
Suomen lipun päivä
Eino Leinon päivä
Aleksis Kiven päivä
Kustaa Aadolfin päivä
Jean Sibeliuksen päivä
YK:n päivä
Myös nimipäivissä nimi ja sana päivä kirjoitetaan erilleen:
Hyvää Annan päivää!
Esimerkiksi Tapanin päivä on siis kaikkien Tapani-nimisten nimipäivä. Sen sijaan tapaninpäivä pienellä ja yhteen kirjoitettuna on yksi joulun ajan juhlapyhistä, johon liittyy perinteitä, mm. tapaninajelu. Jouluista tapaninpäivää sanotaan myös toiseksi joulupäiväksi.
Vanhojen nimipäiväkalenterien pohjalta muodostuneet, sanonnoissa yleiset kansanomaiset merkkipäivät kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
Simo siltoja tekee, Antti aisoilla ajaa.
Markku käelle kielen antaa.
Pihti maahan Maariana.
Muutaman kansanomaisen merkkipäivän rinnalla on käytössä myös sellaisia nimiä, joissa on mukana jokin kuvaileva määrite, kuten talvi- tai heinä-. Kuvaileva sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erisnimi isolla:
talvi-Matti eli kevät-Matti, vrt. syys-Matti
heinä-Maria, vrt. Maria tai Marian ilmestymispäivä
sakka-Nuutti eli hiiva-Nuutti
Kuvaileva määrite voi erottaa toisistaan kaksi samannimistä eri vuodenaikoina ollutta merkkipäivää: talvi-Matin eli kevät-Matin (24.2.) ja syys-Matin (21.9.) sekä heinä-Marian (2.7.) ja Marian eli Marian ilmestymispäivän (25.3.).
Kuvaileva määrite saattaa viitata myös merkkipäivän sisältöön: hiiva-Nuutti eli sakka-Nuutti 13.1.