Alkukirjain: juhla- ja merkkipäivien nimet

Ohje lyhyesti

Viikonpäivien ja kuukausien tavoin myös juhla- ja merkkipäivien nimet aloitetaan pienellä kirjaimella, jos ne eivät ala erisnimellä:

itsenäisyyspäivä
uudenvuodenpäivä

vappu
joulu
pääsiäinen

suomen kielen päivä
kirjan ja ruusun päivä

ystävänpäivä
äitienpäivä
isänpäivä

Tämän mukaisesti juhlapäivätervehdyksiin tulee yleiskielisissä teksteissä pieni alkukirjain:

Hauskaa vappua!
Hyvää ystävänpäivää!

Toivotamme teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Sellaiset merkkipäivien nimet, jotka sisältävät erisnimen, ovat sanaliittoja. Ne siis kirjoitetaan erilleen päivä-sanasta. Erisnimi aloitetaan isolla kirjaimella:

Kalevalan päivä
Lucian päivä
Suomen lipun päivä

Samaan tapaan kirjoitetaan myös nimipäivät:

Matin päivän kahvit
Ritvan päivän terveisin

Koko ohje

Suurin osa juhla- ja merkkipäivien nimityksistä on yleissanoja, eli ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Myös vieraskielisten juhlapäivien nimet kirjoitetaan suomen kielessä yleensä pienellä alkukirjaimella, kun ne eivät ala erisnimellä:

adventti
aprillipäivä
aselevon päivä (Ranskassa 11.11.)
etsikkopäivä

halloween
hanukka
helatorstai
helluntai
id al-adha
joulu

kansainvälinen naistenpäivä
kekri
kiirastorstai
kiitospäivä (Yhdysvalloissa 24.11.)
kolminaisuudenpäivä
kynttilänpäivä

lankalauantai
laskiainen
laskiaissunnuntai
laskiaistiistai
loppiainen
lyhtyjuhla (Kiinassa)
mikkeli tai mikkelinpäivä

perustuslain päivä (Espanjassa 6.12.)
pesah
pitkäperjantai
pyhäinpäivä
pääsiäinen
ristinpäivä
rukoussunnuntai
romanien kansallispäivä
saamelaisten kansallispäivä

tapaninpäivä
tuhkakeskiviikko
unikeonpäivä
uudenvuodenpäivä tai uusivuosi
vappuaatto tai vapunaatto
vapunpäivä
venetsialaiset
ystävänpäivä

Myös liputuspäivät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella silloin, kun ne eivät ala erisnimellä:

isänpäivä
itsenäisyyspäivä
juhannus

kansalaisvaikuttamisen päivä
kansallinen veteraanipäivä
kaatuneitten muistopäivä ~ kaatuneiden muistopäivä

lapsen oikeuksien päivä
puolustusvoimain lippujuhlan päivä
runon ja suven päivä
ruotsalaisuuden päivä

suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä
suomalaisen kirjallisuuden päivä
suomalaisen kulttuurin päivä
suomalaisen musiikin päivä
suomalaisen taiteen päivä
suomalaisuuden päivä
suomen kielen päivä

tasa-arvon päivä
vappu, suomalaisen työn päivä
äitienpäivä

Juhlapäivätervehdyksiin tulee siis yleiskielisissä teksteissä pieni alkukirjain:

Hauskaa vappua!
Hyvää naistenpäivää!

Toivotamme teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Erisnimen sisältävät merkkipäivien ja liputuspäivien nimitykset kirjoitetaan erilleen päivä-sanasta. Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:

Flooran päivä eli Kukan päivä
Kolumbuksen päivä (Yhdysvalloissa 10.10.)

Lucian päivä
Kalevalan päivä
YK:n päivä

Alvar ja Aino Aallon päivä
Aleksis Kiven päivä
Eino Leinon päivä
Jean Sibeliuksen päivä
Kustaa Aadolfin päivä
Miina Sillanpään päivä
Mikael Agricolan päivä
Minna Canthin päivä
Tove Janssonin päivä

Pyhän Yrjön päivä (pyhä-sana on osa henkilönnimeä, mm. Britanniassa ja Espanjassa 23.4.)

J. L. Runebergin päivä
J. V. Snellmanin päivä

Ruotsin kansallispäivä (Ruotsissa 6.6.)
Saksan yhtenäisyyden päivä (Saksassa 3.10.)
Suomen lipun päivä
Suomen luonnon päivä

Poikkeus erisnimen sisältävien päivien joukossa on Eurooppa-päivä, johon tulee yhdysviiva, koska siinä alkuosa on perusmuodossa eli nominatiivissa.

Joistakin alkujaan ulkomaisista juhlapäivistä käytetään suomenkielisen käännösnimen rinnalla alkuperäiskielistä nimeä:

Pyhän Patrickin päivä ~ Saint Patrick's Day

Jos kyseessä on sellainen juhla, jota ei Suomessa yleisesti vietetä, voi nimen kirjoittaa myös sitaattilainana alkuperäiskielen oikeinkirjoitussuositusten mukaan:

Labor Day ~ labor day (Yhdysvalloissa)

Memorial Day ~ memorial day (Yhdysvalloissa)

Mothering Sunday ~ mothering sunday (Britanniassa ja Irlannissa)

Zafer Bayramı ~ zafer bayramı (Turkissa 30.8.)

Nimipäivät

Myös nimipäivissä nimi kirjoitetaan erilleen sanasta päivä:

Hyvää Annan päivää!

Esimerkiksi Tapanin päivä on siis kaikkien Tapani-nimisten nimipäivä. Sen sijaan tapaninpäivä pienellä ja yhteen kirjoitettuna on yksi joulun ajan juhlapyhistä, johon liittyy perinteitä, esimerkiksi tapaninajelu. Jouluista tapaninpäivää sanotaan myös toiseksi joulupäiväksi.

Vanhojen nimipäiväkalenterien pohjalta muodostuneet, sanonnoissa yleiset kansanomaiset merkkipäivät kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:

Simo siltoja tekee, Antti aisoilla ajaa.

Markku käelle kielen antaa.

Pihti maahan Maariana.

Tiesitkö?

Juhlapäivässä kuvaileva määrite: heinä-Maria

Muutaman kansanomaisen merkkipäivän rinnalla on käytössä myös sellaisia nimiä, joissa on mukana jokin kuvaileva määrite, kuten talvi- tai heinä-. Kuvaileva sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erisnimi isolla:

talvi-Matti eli kevät-Matti, vrt. syys-Matti
heinä-Maria, vrt. Maria tai Marian ilmestymispäivä
sakka-Nuutti eli hiiva-Nuutti

Kuvaileva määrite voi erottaa toisistaan kaksi samannimistä eri vuodenaikoina ollutta merkkipäivää: talvi-Matin eli kevät-Matin (24.2.) ja syys-Matin (21.9.) sekä heinä-Marian (2.7.) ja Marian eli Marian ilmestymispäivän (25.3.).

Kuvaileva määrite saattaa viitata myös merkkipäivän sisältöön: hiiva-Nuutti eli sakka-Nuutti 13.1.