Tavutus: yleisperiaatteet

Ohje lyhyesti

Suomenkielisissä sanoissa tavuraja on yleensä konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä (ka-la, lui-ta, met-sää, kurs-si, myrs-kyi-hin) sekä sellaisten vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia (ta-lo-aan, vih-re-ään, puo-lu-ei-ta). Tavurajan merkkinä käytetään lyhyttä viivaa, jota kutsutaan tässä tehtävässä tavuviivaksi (-). Samaa lyhyttä viivaa käytetään myös yhdysviivana eli yhdysmerkkinä.

Tavuviivaa käytetään lisäksi katkaisumerkkinä, kun sana jaetaan eri riveille. Riveille jaettaessa yksittäistä vokaalia ei pidä jättää omalle rivilleen, vaikka se muodostaisi oman tavunsa:

On siis hyvä muistaa, että sanan jakautuminen tavuihin on eri asia kuin sanan jakaminen tekstissä eri riveille.

Kutsukorteissa ja vastaavissa lyhyissä, juhlavissa teksteissä ei tyylisyistä ole tapana jakaa sanoja eri riveille ollenkaan.

Tässä ohjeessa esitetään tavutuksen yleisperiaatteet. Ohjeen osat ovat seuraavat:

• Miten sana jaetaan tavuihin?
• Sanan jakaminen riveille
• Tiesitkö? Riveille jako: yhdyssanassa erisnimi

Koko ohje

Miten sana jaetaan tavuihin?

Tietoa tavujaosta tarvitaan mm. lukemisen opetuksessa ja laulun sanojen merkitsemisessä nuotteihin. Oikeinkirjoituksessa tietoa tavujaosta tarvitaan sanojen jakamisessa eri riveille, koska (yhdistämätön) sana katkaistaan aina kahden tavun rajalta.

Nykyisin monet tietokoneohjelmat tavuttavat tekstin automaattisesti, mutta ne eivät noudata kaikkia tavutusohjeita. Automaattiseen tavutukseen on käytännön syistä mukauduttu. Yhden vokaalin tavu ei kuitenkaan saisi jäädä eri riville kuin sanan muut tavut.

Suomen kielen sanat tavutetaan yleensä seuraavien ohjeiden mukaan:

1) Tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä:

2) Tavuraja on sellaisten eri vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia:

Tavutuksen ongelmat liittyvät yleensä jälkimmäiseen seikkaan eli vierekkäisten eri vokaalien laatuun. Tavuraja määräytyy perinteisesti sen mukaan, onko kyseessä diftongi vai vokaaliyhtymä. Toisaalta tavu on myös rytmiyksikkö, ja siksi sen rajat voidaan hahmottaa monissa tapauksissa useammalla kuin yhdellä tavalla.

Suomen yleiskielessä on yleisen laskutavan mukaan 18 diftongia:

Näistä ie, uo ja yö esiintyvät vain ensimmäisessä tavussa (pie-ni, tuo-li); kauempana sanassa ie katsotaan vokaaliyhtymäksi (paperi-en, hygi-enia).

Vokaaleihin a ja ä loppuvia vokaaliyhtymiä ei pidetä yleiskielessä diftongeina. Tämän näkemyksen mukaan ennen a:ta ja ä:tä on siis tavallisesti tavuraja niin ensimmäisessä tavussa (vi-an, se-assa, lo-assa, mu-assa, di-a) kuin kauempanakin sanassa (korke-a, mylly-ä). (Huom. murteissa diftongeja on enemmän kuin yleiskielessä, vrt. mua, koera, tiätää, huamata.)

Sanan jakaminen riveille

• Yhden vokaalin tavua ei jätetä yksin omalle rivilleen:

Myöskään nimiä ei mielellään katkaista eri riveille, esimerkiksi ei näin: A-leksander tai O-livia. Sellaisissa nimissä kuin Miia, Leo on kaksi tavua (Mii-a, Le-o), mutta niitäkään ei pidä tekstissä katkaista eri riveille.

• Lisäksi noudatetaan mahdollisuuksien mukaan muutenkin suositusta, jonka mukaan toiselle riville joutuvaa sananosaa ei pitäisi aloittaa vokaalialkuisella tavulla.

• Yhdyssanat jaetaan eri riveille mieluiten yhdyssanan osien rajalta:

Kun katkaisee useampiosaisia yhdyssanoja, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten hyvin kokonaisuus hahmottuu. Esimerkiksi seuraavanlaisissa tapauksissa yhdyssana on selvintä jakaa rinnasteisen määriteosan ja pääosan välistä, ei niin, että osa määriteosasta jää eri riville (kyseessä ovat siis sanat sika-nautajauheliha ja peruna-palsternakkakeitto):

• Automaattinen tavutus ei kykene erottamaan toisistaan sellaisia eri sanojen taivutusmuotoja, jotka ovat muuten samannäköisiä mutta eroavat tavutukseltaan. Esimerkiksi kolme peräkkäistä vokaalia sisältyy taivutusmuotoihin hauissa ja hauilla, jotka voivat olla joko hauki- tai haku-sanan monikon inessiivi- (-ssa) ja adessiivimuotoja (-lla):

Samoin ruoissa voi olla joko ruoka- tai ruko-sanan monikon inessiivimuoto:

Nämä on hyvä tarkistaa tekstistä erikseen.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

• diftongit
• murteet
• nimet
• tavu
• tavutus
• tavuviiva
• tyyli
• vokaaliyhtymät
• yhdysmerkki
• yhdysviiva

Anna palautetta tästä ohjeesta