Suomenkielisissä sanoissa tavuraja on yleensä konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä (ka-la, lui-ta, met-sää, kurs-si, myrs-kyi-hin) sekä sellaisten vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia (ta-lo-aan, vih-re-ään, puo-lu-ei-ta).
Riveille jaettaessa yksittäistä vokaalia ei pidä jättää omalle rivilleen, vaikka se muodostaisi oman tavunsa:
Ei näin:
o-
menaVaan näin:
ome-
naLe-
oLeo
On siis hyvä muistaa, että sanan jakautuminen tavuihin ja rytmiyksikköihin on eri asia kuin sanan jakaminen eri riveille tekstissä.
Kutsukorteissa ja vastaavissa lyhyissä, juhlavissa teksteissä ei tyylisyistä ole tapana jakaa sanoja eri riveille ollenkaan.
Tässä ohjeessa esitetään tavutuksen yleisperiaatteet. Ohjeen osat ovat seuraavat:
Tietoa tavujaosta tarvitaan mm. lukemisen opetuksessa ja laulun sanojen merkitsemisessä nuotteihin. Oikeinkirjoituksessa tietoa tavujaosta tarvitaan sanojen jakamisessa eri riveille, koska (yhdistämätön) sana katkaistaan aina kahden tavun rajalta.
Nykyisin monet tietokoneohjelmat tavuttavat tekstin automaattisesti, mutta ne eivät noudata kaikkia tavutusohjeita. Automaattiseen tavutukseen on käytännön syistä mukauduttu. Yhden vokaalin tavu ei kuitenkaan saisi jäädä eri riville kuin sanan muut tavut.
Suomen kielen sanat tavutetaan yleensä seuraavien ohjeiden mukaan:
1) Tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä:
ka-la
kui-ten-kin
kurs-si
ken-gät
2) Tavuraja on sellaisten eri vokaalien välissä, jotka eivät muodosta diftongia:
ai-no-a
hert-tu-aa
puo-lu-ei-ta
Tavutuksen ongelmat liittyvät yleensä jälkimmäiseen seikkaan eli vierekkäisten eri vokaalien laatuun. Tavuraja määräytyy perinteisesti sen mukaan, onko kyseessä diftongi vai vokaaliyhtymä. Toisaalta tavu on myös rytmiyksikkö, ja siksi sen rajat voidaan hahmottaa monissa tapauksissa useammalla kuin yhdellä tavalla.
Suomen yleiskielessä on yleisen laskutavan mukaan 18 diftongia:
ai, ei, oi, äi, öi
ey, äy, öy
au, eu, ou
ui, yi
iu, iy
ie, uo, yö
Näistä ie, uo ja yö esiintyvät vain ensimmäisessä tavussa (pie-ni, tuo-li); kauempana sanassa ie katsotaan vokaaliyhtymäksi (paperi-en, hygi-enia).
Vokaaleihin
a ja
ä loppuvia vokaaliyhtymiä ei pidetä yleiskielessä diftongeina. Tämän näkemyksen mukaan ennen a:ta ja
ä:tä on siis tavallisesti tavuraja niin ensimmäisessä tavussa (vi-an, se-assa, lo-assa, mu-assa, di-a) kuin kauempanakin sanassa (korke-a,
mylly-ä). (Huom. murteissa diftongeja on enemmän kuin yleiskielessä, vrt. mua, koera, tiätää, huamata.)
• Yhden vokaalin tavua ei jätetä yksin omalle rivilleen:
Ei suositella riveille jakoa näin:
a-
siaasi-
aa-
borttibi-
odieselpääa-
siaylio-
pisto
Jaetaan sananosat eri riveille mieluiten näin:
asia abort-
tibio-
dieselpää-
asiayli-
opisto
Myöskään nimiä ei mielellään katkaista eri riveille, esimerkiksi ei näin: A-leksander tai O-livia. Sellaisissa nimissä kuin Miia, Leo on kaksi tavua (Mii-a, Le-o), mutta niitäkään ei pidä tekstissä katkaista eri riveille.
• Lisäksi noudatetaan mahdollisuuksien mukaan muutenkin suositusta, jonka mukaan toiselle riville joutuvaa sananosaa ei pitäisi aloittaa vokaalialkuisella tavulla.
Ei suositella riveille jakoa näin:
tärke-
ääalu-
eetuppo-
amaalka-
entila-
uksetvapa-
uttaa
Jaetaan sananosat eri riveille mieluiten näin:
tär-
keääalueet up-
poamaal-
kaenti-
lauk-
setva-
paut-
taa
• Yhdyssanat jaetaan eri riveille mieluiten yhdyssanan osien rajalta:
Ei suositella riveille jakoa näin:
erino-
maistaylio-
pistopääa-
siakantae-
sityskielia-
siantuntijavirano-
mainen
Jaetaan sananosat eri riveille mieluiten näin:
erin-
omaistayli-
opistopää-
asiakanta-
esityskieli-
asiantuntijaviran-
omainen
Kun katkaisee useampiosaisia yhdyssanoja, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten hyvin kokonaisuus hahmottuu. Esimerkiksi seuraavanlaisissa tapauksissa yhdyssana on selvintä jakaa rinnasteisen määriteosan ja pääosan välistä, ei niin, että osa määriteosasta jää eri riville (kyseessä ovat siis sanat
sika-nautajauheliha ja
peruna-palsternakkakeitto):
Ei suositella riveille jakoa näin:
sika-
nautajauhelihaperuna-
palsternakkakeitto
Jaetaan sananosat eri riveille mieluiten näin:
sika-nauta-
jauhelihaperuna-palsternakka-
keitto
• Automaattinen tavutus ei kykene erottamaan toisistaan sellaisia eri sanojen taivutusmuotoja, jotka ovat muuten samannäköisiä mutta eroavat tavutukseltaan. Esimerkiksi kolmen peräkkäisen vokaalin yhtymä taivutusmuodossa hauissa voi olla joko hauki- tai haku-sanan monikon inessiivi:
hau-is-sa
ha-uis-sa
Samoin ruoissa voi olla joko ruoka- tai ruko-sanan monikon inessiivi:
ruo-is-sa
ru-ois-sa
Nämä on hyvä tarkistaa tekstistä erikseen.
Jos erisnimen sisältävä yhdyssana, kuten Erkki-setä, Piritta-kahvila, jaetaan eri riveille, selvintä on jakaa erisnimen ja yleissanan välistä. Viiva tulee kiinni erisnimeen:
Piritta-
kahvilaErkki-
setä
Jos erisnimi on erillisten sanojen muodostama sanaliitto, viiva tuleekin toiselle riville:
Tablo Ateneum
-ravintolaHelsingin Sanomat
-niminen lehti