Suhuäänteet vierassanoissa: kašmir, sherry, chanson

Lainasanoja eri kirjoitusjärjestelmiä käyttävistä kielistä

• Suomen kielessä pyritään noudattamaan periaatetta yksi äänne ‒ yksi kirjain. Suhuäänteiden merkitseminen vierassanoissa kuitenkin vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä

1) suomen kieleen mukautunut sana, esim. englannin chip(s), suomeksi sipsi

2) alkukielessäkin latinalaisin kirjaimin kirjoitettava sana, esim. espanjan nacho, suomeksi nacho

3) alkukielessä muin kuin latinalaisin kirjaimin kirjoitettava sana, esim. japanin kirjoitusmerkeistä latinaistettu shiatsu ~ šiatsu

• Suomessa ja useimmissa länsimaissa käytettävää kirjaimistoa kutsutaan latinalaisiksi aakkosiksi. Muita kirjoitusjärjestelmiä ovat mm. erityyppisiä merkkejä käyttävät tavu- ja sanakirjoitusjärjestelmät sekä slaavilaisten kielten kyrillinen kirjaimisto, jossa kirjainmerkit ovat erilaisia kuin latinalaisessa.

Kun suomeen lainataan suhuäänteen sisältävä sana latinalaisia aakkosia käyttävästä kielestä (kuten englannista, ranskasta tai espanjasta), alkukielen kirjoitusasu yleensä säilyy:

chanson, macho
cheddar, shop

Joissakin tapauksissa sana mukautuu suomeen niin, että suhuäänne muuttuu tavalliseksi s:ksi, esimerkiksi cliché > klisee.

• Slaavilaisista kielistä (kuten venäjästä tai tšekistä) lainattujen sanojen suhuäänteitä merkitään š:llä ja ž:lla. Kirjaimet latinaistetaan kyrillisestä kirjoitusjärjestelmästä tiettyjen periaatteiden mukaan. Eri kielissä voidaan soveltaa erilaisia latinaistamisperiaatteita, joten esimerkiksi venäjästä suomeksi tai englanniksi latinaistetut sanat eivät aina näytä samanlaisilta.

Myös esimerkiksi kiinalaiset ja japanilaiset lainasanat muunnetaan alkuperäisestä kirjoitusasustaan latinalaiseen kirjaimistoon sopiviksi. Suhuäänteitä voidaan merkitä š:llä ja ž:lla.

• Yleissuositus on, että suhuäänteitä ei pidä korvata teksteissä esimerkiksi kirjainyhdistelmällä sh tai zh, koska on olemassa myös sanoja ja nimiä, joissa on alun perin kirjainyhtymä sh. Se äännetään erillisinä s:nä ja h:na: Mashadov [mashadov].

Milloin š ja ž? (tšetšeeni ja tadžikistanilainen)

Š esiintyy mm. seuraavissa sanoissa:

paašikampaus
šiialainen
tšetšeeni

Ž esiintyy mm. seuraavissa sanoissa:

tadžikistanilainen
džonkki
maharadža
radžajooga ~ rajajooga
sahadžajooga ~ sahajajooga

Milloin suhuäänteen sijaan s? (sovinismi, tussi)

Monet alun perin suhuäänteen sisältäneet lainat ovat mukautuneet suomeen niin, että niissä on tavallinen s. Tällaisia sanoja tulee aikaa myöten lisääkin:

kollaasi
sabotaasi
samppanja
sovinismi
tussi

Joistakin sanoista käytetään molempia muotoja (s ~ š) rinnakkain:

sekki ~ šekki
samaani ~ šamaani

Milloin sekä š että sh? (sakki ja shakki)

Muutamasta sanasta on käytössä sekä š:llinen että sh:llinen muoto:

shakki ~ šakki
shiatsu ~ šiatsu

Joidenkin sanojen kirjoitusasu ei ole suosituksista huolimatta vakiintunut. Siksi suositusta onkin muutettu:

shokki ~ šokki ~ sokki (aiempi suositus: šokki ~ sokki)

sushi (aiempi suositus: sushi ~ suši)

kashmir ~ kašmir (aiempi suositus: kašmir)

Kannattaa huomata, että joissakin sanoissa sh-yhdistelmä ei ole suhuäänteen vaan peräkkäisten s- ja h-äänteiden merkki. Tällainen on esimerkiksi pasha (pääsiäisruoka, luetaan: ”pas-ha”).

Lainanantajakielen mukaiset ch, sh, sch

Monissa sellaisinaan lainatuissa sanoissa eli sitaattilainoissa suhuäänne merkitään kuten lainanantajakielessä:

chanson
cha-cha-cha
chic
chili
cheerleading
jive [jive tai džaiv]

sherry
schäfer
nacho
beach volley
brunch
vichy

Eräissä englannin ja ranskan kielestä lainatuissa sanoissa on säilynyt sh tai ch, vaikka sanat olisivat muuten mukautuneet suomen kieleen:

shetlanninponi, shoppailla
charmi, charmikas

Joissakin tällaisissa sanoissa on vaihtelua sh:n ja s:n välillä:

shampoo ~ sampoo
shortsit ~ sortsit