Oppilaitoksia nimettäessä tulisi noudattaa yleiskielen oikeinkirjoitussääntöjä. Jos nimi on moniosainen, alkaa vain ensimmäinen sana isolla kirjaimella, elleivät muutkin osat ole nimiä:
Kaustisen evankelinen opisto
Metropolia-ammattikorkeakoulu
Mikäli oppilaitoksen nimi alkaa paikannimellä, se on genetiivimuodossa:
Etelä-Pohjanmaan opisto
Henkilönnimi taas voi olla genetiivissä tai nominatiivissa:
Voionmaan opisto
Niilo Mäki -instituutti (huomaa yhdysmerkin käyttö!)
Nimeksi ei suositeta pelkkää lyhennettä tai muuten epäselvää sanaa, vaan nimeen kannattaa liittää selittävä jälkiosa, kuten opisto tai ammattikorkeakoulu:
Centria-ammattikorkeakoulu
Suomen kielen lautakunnan suosituksen (2004) mukaan uusia oppilaitosten nimiä suunniteltaessa olisi syytä ottaa huomioon seuraavat seikat (tässä ohjeessa suositukseen on lisätty joitakin nimiesimerkkejä):
1. Oppilaitoksen nimen alkuosana voi olla sijaintia ilmaiseva paikannimi, joka on n-loppuisessa muodossa eli genetiivissä (Oriveden). Nimi voi olla myös ns. muistonimi, joka on annettu laitokselle jonkun henkilön kunniaksi tai muistoksi. Tällainen nimi voi olla genetiivissä (Pekka Halosen) tai perusmuodossa eli nominatiivissa (Paasikivi).
Oriveden opisto
Laajasalon opisto
Pekka Halosen akatemia
Alkio-opisto
Paasikivi-opisto
2. Kun nimessä on enemmän kuin yksi sana, alkaa vain ensimmäinen sana isolla alkukirjaimella ja muut pienellä, jos ne eivät itse ole erisnimiä:
Lahden ammattikorkeakoulu
Turun kristillinen opisto
Kiljavan opisto
Haapaveden opisto
Otavan opisto
3. Nimissä noudatetaan yleiskielen oikeinkirjoitussääntöjä:
Savon ammatti- ja aikuisopiston Muuruveden koulutusyksikkö
Meri-Lapin instituutti (mieluummin kuin Meri-Lappi Instituutti)
Metropolia-ammattikorkeakoulu
4. Ei ole suositettavaa luoda virallisia oppilaitosten nimiä, jotka sisältävät vain kirjainlyhenteen. Nimeen tulisi liittää selventävä jälkiosa kuten nimessä UKK-instituutti. Selittävä jälkiosa on tarpeen myös esimerkiksi nimessä Laurea-ammattikorkeakoulu.
5. Jälkiosan olisi hyvä ilmaista oppilaitoksen laji. Käyttökelpoisia sanoja ovat mm. ammattioppilaitos, aikuiskoulutuskeskus, ammattikorkeakoulu, opisto ja aikuisopisto.
Kun oppilaitokset yhdistyvät, osapuolet haluavat usein uudelle kokonaisuudelle uuden nimen, jolla pyritään muun muassa takaamaan osapuolten tasa-arvoinen asema.
Kotimaisten kielten nimistönhuolto suosittaa kuitenkin, että oppilaitosten yhdistyessä harkitaan aina, olisiko jokin olemassa olevista nimistä edelleen käyttökelpoinen. Organisaatiomuutokset ja yhdistymiset eivät välttämättä vaadi nimenmuutosta, ja toimivalle nimelle voi olla vaikea keksiä paremmin oppilaitoksen toimintaa tai sijaintia kuvaavaa vaihtoehtoa. Vakiintuneen nimen tunnettuudella on oma arvonsa myös opastavuuden näkökulmasta.
Yhdistyvien oppilaitosten nimeämiseen pätevät siis samat suositukset kuin oppilaitosten nimeämiseen yleensäkin: Hyvä oppilaitoksen nimi sisältää koulutusasteeseen viittaavan, oppilaitosta tarkoittavan sanan, kuten peruskoulu tai yliopisto. Lisäksi nimi kertoo, missä oppilaitos sijaitsee tai mitä siellä voi opiskella.
Sen sijaan uuden oppilaitoksen nimeä ei tule muodostaa yhdistelemällä osapuolten nimiä tai nimen osia. Tällaiset keinotekoiset nimet eivät välttämättä kerro tarpeeksi kohteestaan tai paikanna sitä riittävästi. Uuden oppilaitoksen nimessä kannattaa myös välttää adjektiivia uusi, joka ei kestä aikaa; se, mitä nimitetään uudeksi tänään, ei välttämättä tunnu lainkaan uudelta viiden vuoden kuluttua.