Tyypillinen yhdyssana koostuu kahdesta substantiivista, joista ensimmäinen on perusmuodossa eli nominatiivissa. Yhdistelmällä on oma merkityksensä, joka voi olla konkreettinen tai kuvallinen.
mansikkahillo, helleaalto, hoitovaste
aamupalalle, rahapulassa, asiointipalveluihin
• Kun sanajonon ensimmäinen osa on perusmuodossa eli nominatiivissa (aamu) ja sanajono muodostaa yhtenäiseksi hahmottuvan merkityskokonaisuuden, sanat kirjoitetaan aina yhteen yhdyssanaksi: aamupala. Kyseessä on usein merkitykseltään erikoistunut ilmaus.
aamupala, hengitysilma, puutalo, rahapula
oppisopimus, balettiesitys, studioyleisö
herttarouva, pataässä
uutuustuote, vuosikulutus, ympäristötuho
asuntosäästäminen, koulukiusaaminen
Yhteen kirjoitettavia sanoja voi olla myös enemmän kuin kaksi, sillä alku- tai jälkiosa itsekin voi olla yhdyssana:
kaukolämpötalo, syntymäpäiväonnittelut, onnettomuustutkintalautakunta
kielitaitotesti, työterveyshoitoyksikkö
Tällaisia sanoja ei pidä kirjoittaa erilleen, sillä ne voivat joskus erilleen kirjoitettuina tuottaa eri merkityksen kuin tavoiteltu yhdyssana:
”Ranta kuntoon kesäksi!” (kuntosalin mainos) → Rantakuntoon kesäksi!
”Maksu välineenä pankki ja luottokortti” (kahvilan kassan tiedote) → Maksuvälineenä pankki- ja luottokortti
• Eräitä laatua ilmaisevia substantiiveja (kuten huippu, loisto) käytetään vahvistamaan toisen substantiivin merkitystä. Tällöinkin sanojen kokonaisuus on tavallisesti yhdyssana:
huippukokki, nappisuoritus, loistohuvila
jättimenestys, ennätyshelle
Epämuodollisemmassa tyylissä jotkin substantiivit esiintyvät myös adjektiivin tapaan erillisinä määritteinä: ihme tapaus, nasta tyyppi (vrt. yhdyssanana ilmauksella voi olla eri merkitys: nastatyyppi). (Kun jälkimmäinen sana on adjektiivi, sanat kirjoitetaan tavallisesti yhdyssanoiksi: huippuhalpa.)
• Joillakin sanoilla on erityinen, vain yhdyssanojen alkuosana käytettävä muoto. Ne eivät siis sellaisinaan esiinny erillisinä sanoina.
naisenemmistö [nais- ← nainen], hyttysmyrkky
erityisopetus, Nykäs-uutinen, Järvis-sukset
herrasmies, mestarisainesta, pariskunta
kiukuspäissään, päiväsaikaan, uusköyhä
täysosuma, pientalo, suurkaupunki, asuinalue
viherpeippo, uimahalli, seitsenottelu, keltasirkku
lähikuva, kolmiloikka, etätyö, irtokaramelli, jalkopää
Myös
perus-alkuiset sanat kirjoitetaan ylesikielessä yhdyssanaksi: perustapaus,
perusongelma. Arkisessa tyylissä perus-sanaa näkee joskus käytettävän myös itsenäisenä määritteenä: ”Tänään oli taas ihan perus tiistai” (yleiskielessä: perustiistai).
• Sanajonon jälkimmäinen osa voi olla myös adjektiivi (kuten kuuma) tai verbi (kuivata). Kun ensimmäinen osa on perusmuodossa oleva substantiivi, sanat kirjoitetaan aina yhteen:
tulikuuma, pintakuiva, koulukypsä
ilmakuivata, kestopäällystää