Alkukirjain: bakteerit, virukset, taudit ja hoitomenetelmät
Ohje lyhyesti
Bakteerien tieteellisten nimien ensimmäinen osa kirjoitetaan isolla ja jälkimmäinen osa pienellä alkukirjaimella:
Bacillus anthracis pernaruttoa aiheuttava bakteeri
Bakteerien nimien suomalaistetuissa, yleiskielisissä vastineissa on pieni alkukirjain:
kolibakteeri
kampylobakteeri
pneumokokki
Sairauksien ja hoitomenetelmien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:
angiina
borrelioosi
lymfooma
dialyysi
pallolaajennus
Jos nimi perustuu henkilönnimeen tai paikannimeen, käytetään yleensä isoa alkukirjainta:
Aspergerin oireyhtymä
Parkinsonin tauti
Hartmanin leikkaus
Samoin virusten nimissä on pieni alkukirjain, paitsi jos ne perustuvat paikan tai tutkijan nimeen:
herpesvirus
koronavirus
Puumala-virus
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Koko ohje
Bakteerien nimet
Bakteerien tieteelliset nimet kirjoitetaan niin kuin kasvien ja eläinten tieteelliset nimet: kaksiosaisen nimen ensimmäinen osa eli suku kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja jälkimmäinen osa eli laji pienellä alkukirjaimella. Luonnontieteellisessä tekstissä tieteelliset nimet on tapana kursivoida.
Bakteerien yleiskielisissä nimissä taas on pieni alkukirjain. Esimerkiksi tieteellisen nimen Staphylococcus aureus suomalaistettu, yleiskielinen vastine on stafylokokki.
Haemophilus influenzae eräs hemofilusbakteeri
Legionella pneumophila legioonalaistautia aiheuttava bakteeri
Listeria monocytogenes listerioosia aiheuttava bakteeri
Helicobacter pylori eräs helikobakteeri
Corynebacterium diphtheriae kurkkumätää aiheuttava korynebakteeri
Tieteellinen nimi kirjoitetaan kokonaisena, kun se mainitaan tekstissä ensimmäistä kertaa tai kun samasta suvusta on lueteltuna monta lajia. Sen jälkeen bakteeriin voidaan viitata käyttämällä suvun nimen alkukirjainta ja pistettä sekä lajinimeä, esimerkiksi S. aureus.
Tautien, hoitomenetelmien ja virusten nimet
Tautien ja niiden hoidossa käytettävien menetelmien nimissä sekä anatomiaan viittaavissa termeissä käytetään pientä alkukirjainta:
anoreksia
borrelioosi
diabetes
hemofilia
myelooma
sepelvaltimotauti
akupunktio
hemodialyysi
aortta
faskia
Jos termi taas perustuu henkilön- tai paikannimeen, se kirjoitetaan lääketieteen kielen käytännön mukaan isolla alkukirjaimella. (Tämä kirjoitustapa on poikkeuksellinen, koska tavallisesti yleiskielen erisnimilähtöisissä sanoissa on pieni alkukirjain: runebergintorttu, brysselinpitsi.)
Alzheimerin tauti
Parkinsonin tauti
Creutzfeldt–Jakobin tauti
(Huom. nimien välissä on ajatusviiva; lääketieteen kielessä vain viimeinen nimi taipuu, katso myös ohjetta Ajatusviiva: rajakohdat ja osapuolet kohdasta ”Lisätietoa toisessa ohjeessa”.)
Aspergerin oireyhtymä
Hodgkinin lymfooma
Langerhansin saareke
Minnesota-hoito
Contral-hoito
Millsin koe
Virusten nimissä on samoin pieni alkukirjain paitsi silloin, kun ne perustuvat paikan tai tutkijan nimeen:
herpesvirus
koronavirus
norovirus
Puumala-virus
Marburg-virus
Yleiskielessä kuitenkin kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella sellaiset virusten nimet, joiden alkuosa ei ole suomalaisesta näkökulmasta tunnettu erisnimi. Esimerkiksi Ebola ja Zika ovat taustaltaan erisnimiä (Ebola on joki Kongossa ja Zika ugandalainen paikannimi), mutta viruksien ja niiden aiheuttamien tautien nimissä alkukirjain on pieni:
ebolavirus
ebolakuume
ebola
zikavirus
Viruksen ja taudin nimi voi sisältää myös lyhenteen; yhdyssanoissa on lyhenteen yhteydessä yhdysmerkki:
| Lyhenteen sisältäviä ilmauksia | Lyhenteen selitys |
|---|---|
| HI-virus hiv ~ HIV hiv-tartunta ~ HIV-tartunta | HIV < human immunodeficiency virus (immuunikatovirus; aiheuttaa kroonisen infektion) |
| mers-virus ~ MERS-virus mers-tartunta ~ MERS-tartunta | MERS < Middle East respiratory syndrome; koronaviruksiin kuuluvan viruksen (mers-CoV) aiheuttama infektiotauti; CoV ’corona virus’ |
| sars-virus ~ SARS-virus sars-epidemia ~ SARS-epidemia sars-CoV-2 ~ SARS-CoV-2 covid-19 ~ COVID-19 covid-19-tauti covid-19-pandemia | SARS < severe acute respiratory syndrome; koronaviruksiin kuuluvan viruksen (sars-CoV) aiheuttama infektiotauti sars-CoV-2: uusi koronavirus, joka aiheutti vuonna 2019 alkaneen pandemian covid-19-tauti: sars-CoV-2-viruksen aiheuttama infektio covid < coronavirus disease (’koronavirustauti’), luku 19 viittaa vuoteen 2019, jolloin ensimmäinen tautitapaus tunnistettiin |
Covid-19-tautia kutsutaan usein myös pelkästään koronaksi (”sairastua koronaan”), mutta se on tyyliltään arkinen ilmaus.
Tiesitkö?
Virusmuunnosten nimityksiä
Covid-19-tautia aiheuttavalla koronaviruksella on viruksille tyypilliseen tapaan erilaisia muunnoksia. Maailman terveysjärjestö (WHO) on nimennyt muunnokset kreikkalaisin aakkosin, ja myös Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa käyttämään tätä tapaa muun muassa mediateksteissä:
- alfamuunnos ~ alfavirusmuunnos
- beetamuunnos ~ beetavirusmuunnos
- gammamuunnos ~ gammavirusmuunnos
- deltamuunnos ~ deltavirusmuunnos
- omikronmuunnos ~ omikronvirusmuunnos
Muunnos-sanan rinnalla käytetään myös loppuosaa -variantti, esimerkiksi alfavariantti, deltavariantti.
Tyyliltään arkisia ovat pelkkään kreikkalaisen aakkosen nimeen perustuvat ilmaukset alfa, delta, omikron jne. virusmuunnoksista puhuttaessa.
Koronatautiepidemian alkuvaiheissa virusmuunnoksia nimitettiin aluksi varsinkin suurelle yleisölle viestittäessä sen alueen mukaan, missä niitä oli ensi kerran tavattu: esimerkiksi Britannian, Etelä-Afrikan, Brasilian ja Intian virusmuunnokset tai virusvariantit. WHO ja THL eivät suosita enää tätä tapaa sen leimaavuuden vuoksi.
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu